Lukijalta: Naamiot on riisuttu – kaupan johtoporras on rakastunut rahaan

Vuonna 2017 julkaistiin Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta koskeva tutkimuskatsaus. Jo silloin todettiin, että kokonaisturvallisuuden tarkastelu edellyttää kokonaisvaltaista ja systeemistä ajattelua.

Mikäli ajattelu ei täytä näitä kriteerejä ja optimoidaan vain jotain osa-aluetta kiinnittämättä huomiota sivuvaikutuksiin, kokonaisturvallisuuden toteutuminen vaarantuu ja ongelmakohdat jäävät huomioimatta.

Kokonaisturvallisuuden kannalta pahin vaihtoehto on, että jonkin yhteiskunnan kannalta tärkeän prosessin yksi osapuoli keskittyy omien tavoitteiden lyhyen aikavälin optimointiin muiden kustannuksella.

Erityisesti tämä korostuu elintarvikeketjussa, jossa ketjun epätasapaino on mahdollistanut lyhytnäköisen toiminnan kaupan keskittyneen valta-aseman avulla.

Toisessa tutkimushankkeessa laadittiin tulevaisuuskuvat, jossa ruoka oli yhtenä tekijänä. Kriittisiksi tekijöiksi ruuan osalta nousivat muun muassa globaalit ruokakriisit, keskitetyn tuotanto- ja jakelujärjestelmän haavoittuvuus, suomalaisen ruoantuotannon ja -jalostuksen ylläpitomahdollisuudet ja huoltovarmuus.

Suomen ruokaturvan heikkouksiksi listattiin muun muassa pohjoinen ja eristynyt sijainti, riippuvuus tuontipanoksista ja kotimaisen ruuantuotannon kannattavuushaasteet.

Nämä suomalaisen elintarvikeketjun ongelmat ovat eskaloituneet koronapandemian ja Venäjän aloittaman suursodan myötä. Elintarvikeketjun epätasapaino on ylittänyt kaatumispisteen.

Viime vuosien globaalit kriisit ovat lopullisesti paljastaneet, miten vastuutonta kaupan keskusliikkeiden toiminta on ollut – naamiot on riisuttu, jos niitä koskaan on edes ollutkaan.

Ilman lainsäädännöllistä ohjausta ei tasapainoa näytä löytyvän, mutta lainsäätäjä ei pysty vaikuttamaan epäreiluun asenneilmastoon. Keskusliikkeiden johto on rakastunut rahaan, jolloin sitä ei ole koskaan tarpeeksi.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)