Suomessa elintarvikkeiden alkuperää saa kaupassa tihrustella tarkasti – näinkin selkeästi sen voisi merkitä

Elintarvikkeiden alkuperiä pitää nykyisin tihrustaa tarkasti, jos haluaa tietää, mistä sapuska on peräisin. Kotimaisen valmistajan lihaleikkeleessä kun voi olla saksalaista lihaa tai kotimaisen leipomon pullapitko leivottu Latviassa.

Länsibalkanilaisessa Kosovossa kaupoissa autetaan kuluttajaa hyllynreunamerkinnöin. Tuotteen kohdalle on kiinnitetty sen maan lippu, josta tuote on tullut. Asiakas ei tarvitse silmälaseja eikä välttämättä edes lukutaitoa tunnistaakseen alkuperämaan, sen verran selkeitä liput ovat.

Esimerkiksi maitohyllyillä on kosovolaisten rinnalla kreikkalaisia, albanialaisia, pohjoismakedonialaisia, saksalaisia ja unkarilaisia levitteitä ja jugurtteja, jokunen serbialainenkin.

Opastus voi olla täysin pyyteetöntä tai se saattaa liittyä Kosovon poliittiseen tilanteeseen. Pieni maa julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuona 2008, mutta poiketen muista naapurimaista ja 112 YK:n jäsenestä Serbia ei ole tunnustanut itsenäistä Kosovoa.

Naapurusten välit ovatkin huonot. Kosovo kielsi kesällä serbialaisia viranomaisia tulemasta maahan ja asetti jo aiemmin serbialaisille tuotteille 100 prosentin tullimaksun.

Taustalla ovat etniset erimielisyydet. Kosovon mielestä Serbia lietsoo rasismia albaaneita kohtaan, Serbian mukaan tullit aiheuttivat humanitaarisen kriisin Pohjois-Kosovossa, joten se vie tuotteita maahan vuorten yli ilman tullimaksuja. Kosovo taas sanoo saavansa kaiken tarvittavan muista maista eikä siis tarvitse serbialaisia tuotteita.

Kumpikin maa mielii EU:n jäseneksi. EU ja Yhdysvallat on koettaneet sovitella ja saada naapurukset sovittelemaan kiistojaan, mutta toistaiseksi tuloksetta. Serbian EU-jäsenyys lähempänä kuin Kosovon, jota eivät ole tunnustaneet kaikki EU-maatkaan. Samasta syystä se ei ole päässyt myöskään YK:n jäseneksi.