Muistatko vielä paahtokiisselin tai uunijäätelön? Herkku makeanhimoon syntyy vähistäkin aineksista

Paahtokiisseli on kuin tuulahdus menneiltä vuosilta. Ennen se oli suuri helpotus arjen makeanhimoon ja syntyi kotona aina löytyvistä aineksista: maidosta ja sokerista. Jujuna kiisselissä on sokerin paahtaminen, jolloin makuun tulee ihanan toffeemainen aromi. Lisänä ja piristyksenä kiisselin kanssa voi nautiskella joko satokauden tai pakastettuja marjoja. Ennen myös hillosilmä oli herkun ihana lisä.

Ylioppilaat-jälkiruuan historia ulottuu ainakin 1920-luvulle asti. Tämä jälkiruoka on tunnettu koko maassa. Perustana on sokerilla, hienommin myös mantelirouheella, maustettu mannapuuro, joka annostellaan kuppeihin tai pikkuvuokiin. Rusinat voi levittää joko pohjalle, pinnalle tai sekoittaa puuron joukkoon. Jäähtyneinä kupit kumotaan tarjoiluvadille, ja seurana nautitaan punaista mehukastiketta, joka on valmistettu joko puolukka-, vadelma- tai herukkamehusta.

Omelette norvégienne, Glace au four, Baked Alaska, Omelette suprise — rakkaalla lapsella on monta nimeä. Suomeksi tämä jännittävä jälkiruoka, kuuman ja kylmän yhdistelmä, ristittiin uunijäätelöksi. Jäätelöntekotaito ulottuu 1700-luvulle asti. Aluksi jäätelöä siveltiin kakkuviipaleen päälle, peitettiin marengilla ja käytettiin kuumassa uunissa. Vielä näyttävämpi siitä tuli, kun herkku tarjoiltiin palavana eli valeltuna palavalla alkoholilla. Pohjana käytetään tyypillisesti sokerikakkupohjaa, mutta voi sen korvata tiiviillä keksirivistölläkin. Täytteeksi sopivat hillo tai hedelmäpalat. Tärkeää on, että marenki levitetään huolellisesti peittämään jäätelö ennen uuniin panoa.

Katso lisää ohjeita MT Ruoka -reseptihaku