Länsi oli ennen kovan ja itä pehmeän leivän aluetta – paikallisia leipiä pääsee maistelemaan kesän matkoilla
Suomen rikas leipäkulttuuri juontaa juurensa historiasta. Ruisleipä on muuttanut muotoaan ajan saatossa.
Leivällä on ollut ja on edelleen vankkumaton paikka suomalaisessa ruokakulttuurissa ja suomalaisten ruokapöydissä, Leipätiedotus tiedottaa. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen rikas leipäkulttuuri juontaa juurensa historiaan, kertoo leipomoiden viestintäyksikkö Leipätiedotus ry.
Suomi jakautui leivän suhteen kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen.
Ennen länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta.
Länsisuomalaiset leipoivat happamia ruisleipiä erillisessä pakarissa tai paistoivat leipää ulkouunissa pari kertaa vuodessa. Leivät kuivattiin vartaissa.
Itä-Suomessa taas pehmeää limppumaista ruisleipää tehtiin viikoittain liesiuunissa. Muista leipäviljoista, kuten ohrasta, mutta myös tattarista ja kaurasta, tehtiin rieskoja.
Kesän matkoilla leipomokahviloissa ja leipomomyymälöissä pääsee tutustumaan paikallisiin leipiin.
Kesän matkoilla leipomokahviloissa ja leipomomyymälöissä pääsee tutustumaan paikallisiin leipiin, Leipätiedotus muistuttaa.
Itäsuomalainen leipäkulttuuri perustuu edelleen tummaan perinteiseen ruisleipään, jossa myös karjalanpiirakoilla ja erilaisilla kukoilla on merkittävä rooli.
Länsi-Suomessa suosiossa ovat myös maustetut ja makeahkot leivät, kuten saaristolaisleipä, piimälimppu ja rusinaa tai kuminaa sisältävät leivät.
Keskemmällä Suomea maistuvat lähes kaikki leipätyypit, pohjoisessa taas littanat rieskat.
Juureen tehty leipä on noussut kauraleivän lisäksi trendikkääksi tuotteeksi.
Ruisleivällä on suomalaisille vahva symbolinen arvo. Se on kuitenkin muuttanut muotoaan ajan saatossa.
Reikäleivän ja limpun rinnalle ovat nousseet palaleivät ja viime aikoina myös entistä ohuemmat sitkeämmät palaset.
Juureen tehty leipä on noussut kauraleivän lisäksi trendikkääksi tuotteeksi. Erilaiset hitaasti nostatetut rapeakuoriset vaaleat levainit kuuluvat nykyään lähes jokaisen leipomon valikoimiin.
Valkoisesta viljasta tehtyjäkin leipiä on valikoimissa.
Toisin kuin Etelä-Euroopassa, meillä arvostetaan leipiä, jotka on tehty ainakin osittain täysjyväjauhoista ja joissa käytetään paljon siemeniä ja kokonaisia jyviä.
Lue lisää:
Kauraleivän suosio on kasvussa ‒ Vaasan investoi uuteen kauraleipälinjastoon Vantaalla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
