Kotimaisella karitsanlihalla kova kysyntä ‒ paljon enemmän menisi kaupaksi kuin mitä pystytään tuottamaan

Lammastiloilla näkymät ovat myönteiset, vaikka maatalous yleisesti on kustannuskriisissä. ”Lammastiloihin kriisi ei ole osunut niin pahasti”, arvioi Suomen Lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpanen.

Suomessa myytävästä karitsanlihasta suunnilleen puolet on kotimaista, mutta lampaanlihasta lähes kaikki ulkomailta tuotua.

Karitsanlihan tuotanto laski taannoin, kun Suomessa oli huono rehuvuosi 2018 ja lampaita pantiin paljon teuraaksi. Syntyi teurasruuhka, lampaita jäi tiloille kasvamaan ja osa tiloista vähensi uuhimäärää tai jätti astuttamatta.

Nyt kotimaisen lihan kysyntä on kasvanut useastakin syystä. Ulkomaista lammasta on tullut maahan aiempaa vähemmän - olisiko syynä se, että Uudesta-Seelannista lihaa on myyty Kiinaan ja brexit on vaikuttanut Britanniasta tulevaan lihaan. Lisäksi korona-aika innosti ihmisiä kokkaamaan ja erityisesti kotimaista, antibioottivapaata lihaa, Simpanen pohtii.

Lammastilat ovat reagoineet kysynnän kasvuun, mutta menee vuodesta puoleentoista ennen kuin lihan määrä markkinoilla lisääntyy.

Kustannuskriisi ei myöskään vielä ole vaikuttanut lammastiloihin samalla tavoin kuin muihin, koska tilat käyttävät pääsääntöisesti nurmirehua ja monen tilan pellot ovat luomussa, jolloin lannoitteiden hinnannousu ei niin paljon osu niihin.

”Monilla on se määrä viljaa viime vuodesta tallessa, minkä lampaat syövät”, Simpanen arvioi.

Toisaalta polttoaineiden hinnannousu iskee myös lampureihin. Esimerkiksi Seppälän lammastila miettii tarkkaan Reko-myynteihin osallistumista, sillä niissä kiertämiseen kuluu sekä polttoainetta että aikaa. Kannattavampaa on, jos lihan saa myytyä suoraan tilalta.