Koululaiset syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, mutta liikaa sokeria
Makeat juomat ja jugurtit välipaloina tuovat liikaa sokeria.
Läheskään kaikki eivät syö koko koululounasta. Kuva: Johannes TervoVajaa 40 prosenttia yläkoululaisista jättää koululounaan syömättä vähintään kerran viikossa, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty selvitys.
Syyt vaihtelevat: osa ei tykkää ruuasta, osa on jo syönyt kotitaloustunnilla, jotkut pitävät ruokailuympäristöä epämiellyttävänä ja osa jättää syömättä, jos kaveritkaan eivät syö.
Alakoululaiset ovat yläkoululaisia tunnollisempia ruokailijoita.
Mutta vaikka koululaiset menevät ruokalaan, niin läheskään kaikki eivät syö koko koululounasta. Pääruoka maistuu useimmille, 80 prosenttia syö sen. Salaatin syö vain vajaa puolet, mutta salaatinkastikkeen vain joka kymmenes. Puolet juo maitoa ruuan kanssa, joka kolmas syö leipää ja vajaa kolmannes leipärasvaa.
"Vain noin joka kymmenes syö koululounaalla kaikki aterian osat", toteaa projektitutkija Henna Jalkanen. Hän esitteli selvityksen tuloksia Kattava koululounas ja välkyt välipalat -seminaarissa tiistaina.
Kouluaterian täysipainoisuus ei Jalkasen mukaan toteudu, kun suositeltu kolmasosa päivän energiansaannista jää vajaaksi eli vain noin 15 prosenttiin. Hän kehottaakin tarkastelemaan kouluaterioiden kokonaisuutta uudelleen, varsinkin jos iltapäivien harrastusmalli rantautuu Suomen peruskouluihin.
"Pitäisi miettiä, miten koululaiset jaksavat, jos nälkä kurnii vatsassa."
Koululaisten syömä välipalojen määrä vaihtelee koulupäivinä paljon. Esimerkiksi 3–6-luokkalaisista pojista viidesosa ei syö ollenkaan välipaloja arkisin ja reilu puolet syö yhden tai kaksi välipalaa päivässä.
Kuutosluokkalaiset tytöt tuovat välipalan useimmiten kotoa, mutta pojat hakevat välipalansa kaupasta, kioskista tai kahvilasta.
Hallitus on nimennyt koululounaan ja välipalat tärkeäksi tutkimusteemaksi. Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen loppuraportti julkaistaan toukokuussa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat