”Kotimaista ruokaa mummosta muksuun”

”Jokaisen taloutensa kanssa kipuilevan kunnan etu on, että hankintoihin käytettävä raha vahvistaa aluetaloutta jäämällä kiertoon oman kunnan ja lähialueen yrityksiin”, MTK kirjoittaa keskiviikkona annetussa tiedotteessa.

Järjestö vetoaa, että kunnat eivät käyttäisi verovarojaan sellaiseen ruokaan, jonka tuottaminen on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti kiellettyä: ”Asettamalla ruokahankinnoille laatukriteerit kunta pystyy varmistamaan, että kunnan ”mummot, vaarit ja muksut” saavat kuntakeittiöistä parasta mahdollista ja turvallista ruokaa.”

MTK muistuttaa, että kunnat voivat kilpailuttaa alle 30 000 euron hankinnat kevyemmällä menettelyllä kuin mitä hankintalainsäädäntö edellyttää niin sanotussa Hilma-järjestelmässä. Tämä helpottaa paikallisten pk-yrittäjien osallistumista pienhankintojen tarjouskilpailuihin.

Edelleen etujärjestö vetoaa kuntiin siinä, että nämä laatisivat hankinnoilleen laatukriteerit, joiden käytöstä myös monet kansanedustajat ja europarlamentaarikot ovat muistuttaneet. Laatukriteerit voivat koskea esimerkiksi ruuan tuotantotapaa, toimitusketjun pituutta, tuotteen tuoreutta ja jäljitettävyyttä sekä sertifiointia.

Ruokapalvelujen osuus kuntien budjeteista on keskimäärin 2–4 prosenttia, mutta lähialueen yrityksille niiden merkitys on huomattavan suuri.

Ruokahankintojen ohella aluetaloutta vahvistaa kotimaisen uusiutuvan energian käyttö julkisella sektorilla sekä puutaloalueiden kaavoitus, MTK toteaa.

Vetoomus on osa tuottajajärjestöjen, MTK:n ja SLC:n, ja elintarvikealan organisaatioiden kotimaisuuskampanjaa. Siihen osallistuvat myös ProAgria, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Meijerialan ammattilaiset MVL ja Agronomiliitto sekä Ruokatieto.