Yli sata miljoonaa euroa ja sadat työpaikat ovat vaakalaudalla Itä-Suomessa ‒ EU:n lainsäädäntö esteenä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan keskeytti itärajan EU-ohjelmatyön. Rahat ovat edelleen olemassa, mutta niiden lopullinen kohtalo on vielä auki.
Etelä-karjalassa EU:n ohjelmarahoja on käytetty esimerkiksi raja-asemien ennallistamiseen, yliopistotutkimukseen ja -yhteistyöhön ja Hiitolanjoen kunnostukseen. Kuva: Lari LievonenEU:n ulkorajayhteistyöohjelmiin oli varattuna 112,1 miljoonaa euroa, joista suurin osa olisi mennyt itärajan kuntiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin keskeytti ohjelmien valmistelun. Itäinen Suomi ja erityisesti Etelä-Karjala menettivät hetkessä paljon.
Kaakkois-Suomen ulkorajaohjelman johtaja Jukka-Pekka Bergman Etelä-Karjalan liitosta kertoo ohjelmien työllisyysvaikutuksen olleen paikalliselle taloudelle merkittävä.
”Kaksi kolmasosaa rahoituksesta on mennyt palkkoihin. Siitä voi laskea, että puhutaan sadoista työvuosista ja tuhansista työtunneista.”
Nyt evätyn tulevan ohjelmakauden rahoitus olisi ollut entistä suurempi. Kyse on siis satojen työpaikkojen menetyksestä lyhyellä aikajänteellä.
”Tämä on taloudellisesti yksi suurimmista EU:n ulkorajaohjelmista. Ei voi muuta sanoa kuin että harmittaa”, Bergman huokaisee.
Ulkorajaohjelmien rahoilla on aikaisemmin rahoitettu esimerkiksi raja-asemien ja teiden ennallistamista. Rahalla on myös tuettu korkeakouluja, kehitetty yritysyhteistyötä yli itärajan, sekä tehty erilaisia ympäristöhankkeita kuten Hiitolan joen patojen purkaminen.
Nyt jo päättyneen ohjelmakauden projektit viedään Suomen puolella loppuun ilman Venäjää. Uuden ohjelmakauden projekteja ei ehditty edes suunnittelemaan, kun Ukrainan sota alkoi ja ohjelma lopetettiin.
Rahat haluttaisiin Itä-Suomeen, mutta EU:n lainsäädäntö on esteenä. Tämän vuoksi itärajan maakunnat voivat jäädä ilman niille aikaisemmin osoitettuja saataviaan.
”Olemme pyrkineet vaikuttamaan työ- ja elinkeinoministeriöön, EU-komissioon ja poliittisiin päättäjiin, jotta edes osa rahoista voitaisiin kohdentaa rajaseudun maakuntiin. Tilanne on kuitenkin täysin auki”, kertoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
”Komissio on suhtautunut varautuneesti maakuntien ehdotukseen, jossa rajaohjelmien varoja siirrettäisiin kansalliseen ohjelmaan.”
Suomen alueellinen edunajaja Itä- ja Pohjois Suomen EU-toimisto on ollut myös lobbaamassa asiaa Brysselissä.
Petri Haapalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo ministeriön edesauttavan rahojen saamista Itä-Suomeen. Hän sanoo kuitenkin olevan epävarmaa, onnistutaanko tässä.
”EU:n lainsäädäntö antaa ainoastaan mahdollisuuden siirtää rahoja rajaohjelmien sisällä. Komissiossa ei ole oltu kovin innoissaan Suomen ehdotuksesta.”
EU:ssa myös Baltian mailla ja Puolalla on Venäjän kanssa ulkorajayhteistyöohjelmia, jotka ovat jäissä. Haapalan mukaan Baltian maille rahojen siirto sisärajaohjelmiin sopii vallan mainiosti ja Puola pyrkii siirtämäät ohjelmat Ukrainan rajalle. Tämä jättää Suomen yksin ehdotuksensa kanssa.
Ennen kuin komissio tarttuu asiaan, selvyyttä tilanteeseen ei saada. Joka tapauksessa rahat jäävät Suomelle. Kysymys on siitä saadaanko ne kohdennettua itärajan maakuntiin.
Tämän vuoden osalta EU-rahojen käytöstä on jo päätetty. 9,5 miljoonaa euroa on siirretty itärajan ohjelmilta EU:n sisärajayhteistyöohjelmiin. Rajaohjelmien sisällä siis rahoja voidaan siirtää, mutta ei sieltä ulos.
Nämä rahat suuntautuvat Länsi- ja Etelä-Suomeen, Pohjanmaalle sekä Lappiin. Etelä-Karjala on myös osallisena, mutta sen saama rahoitus on vähäistä. Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo ovat kokonaan poissa ohjelma-alueista. Venäjän sijaan kumppanimaita ovat Ruotsi, Norja ja Viro.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen on tyytymätön tilanteeseen.
”Kyllä me näemme, että tämä on kehittämisrahojen siirtoa länteen ja pääkaupunkiseudulle alueilta, jotka kärsivät muutoinkin kaikista eniten uudesta geopoliittisesta tilanteesta.”
Lue lisää:
Tiesitkö: Suomen lähin sukukieli ei ole viro – Mikä tarkoittaa kyseisen kielen sana ”jumalanlehmä”?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
