Tuulivoimalla suuri kansantaloudellinen merkitys
Tuulivoimainvestoinnit tuovat pysyvää työtä kotimaahan pitkällä aikavälillävoimaloiden käyttö- ja kunnossapidossa, kirjoittajat toteavat. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoMaailmanlaajuisesti tuulivoimakapasiteetti on kymmenkertaistunut vuodesta 1999 nykypäivään. Eurooppa on toistaiseksi toiminut veturina tuulivoimateknologian kehittämisessä ja samalla Eurooppaan on luotu merkittävä määrä uusia työpaikkoja.
Vuonna 2010 tuulivoima-ala työllisti Euroopassa suoraan 190 000 ihmistä ja eurooppalaisen tuulivoimamarkkinan arvo oli yli 10 miljardia euroa vuonna 2011.
EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomen osalta tavoite on kattaa energiankulutuksesta 38 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä. Tuulivoiman osuuden on kaavailtu nousevan nykyisestä 200 megawatin tuotantokapasiteetista 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä.
Tavoite tarkoittaa noin tuhannen uuden tuulivoimalan rakentamista Suomeen ennen määräajan päättymistä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin neljän miljardin euron investointeja.
Investointien ja alan kasvun seurauksena tuulivoima-ala tulee työllistämään vuonna 2020 noin 25 000 suomalaista. Neljän miljardin investoinnista suomalaista työtä tulee olemaan vähintään yhden miljardin arvosta.
Tuulivoimainvestoinnit tuovat myös pysyvää työtä kotimaahan pitkällä aikajänteellä voimaloiden käyttö- ja kunnossapidossa. Tuulivoiman tukimallia tulisi tarkastella kansantalouden kokonaishyödyn näkökulmasta ja ymmärrettävä sen perusteet. Tuulivoiman tukemiseen käytetyt eurot hyödyttävät laajasti eritavoin kansantaloutta.
Tuulivoima on kotimaista energiaa, joka vaikuttaa positiivisesti Suomen energiataseeseen. Suomi osti ulkomailta vuonna 2010 eri muodoissa energiaa kymmenen miljardin edestä, mikä näkyy selvästi myös Suomen vaihtotaseessa.
Kaikki Suomessa tuotettu kotimainen energia auttaa nykyisen alijäämäisen vaihtotaseen tasapainottamisessa.
Ennusteiden mukaan Euroopan tuulivoimakapasiteetti kasvaa nykyisestä 94 gigawatista noin 400 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Toimivien kotimarkkinoiden tarjoaman kasvualustan pohjalta suomalaiset alan yritykset voivat jatkossa toimia entistä paremmin myös kansainvälisillä markkinoilla.
Suomalaisilla on alalle annettavanaan erikoisosaamista arktisesta ja jäätävien olosuhteiden rakentamisesta. Tämä potentiaali on hyödynnettävä täysimääräisenä. Mahdollisuudet kokonaisuudessaan ovat mittavat.
Osaajien saatavuus jatkossa on myös huomioitava ja turvattava. On ollut hieno huomata, kuinka alan koulutuksen kehittäminen on jo otettu vakavasti ja alan koulutusohjelmat ovat alkaneet useilla paikkakunnilla ja eri koulutusasteilla.
Suomalainen koulutusjärjestelmäkin on jo havainnut tuulivoima-alan potentiaalin.
Patrick Frostell
asiantuntija
Teknologiateollisuus ry
Pasi Tammivaara
hallituksen jäsen
Suomen Tuulivoimayhdistys
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat