EU valmistelee jo seuraavaa pakotepakettia rauhanyrityksiä pilkkanaan pitävälle Venäjälle

EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoo, että EU valmistelee jo 19. pakotepakettia Venäjälle. Hänen mukaansa Venäjän viimeisin hyökkäys Ukrainaan osoittaa, ettei Venäjä halua rauhaa.

Kallaksen mukaan Venäjää vahingoittaisivat eniten niin energiapakotteet kuin rahoitusalan pakotteet.

”Keskustelut jatkuvat, mutta kaikki ymmärtävät, että kun Putin pilkkaa rauhansopimusyritystä tällä tavoin, painostus on ainoa toimiva asia”, Kallas sanoi saapuessaan EU:n epäviralliseen puolustusministerikokoukseen perjantaina Kööpenhaminassa.

Venäjä iski torstain vastaisena yönä Kiovaan. Iskussa kuoli ainakin 23 ihmistä. Kyseessä oli sodan tähän asti toiseksi suurin isku ja yksi eniten kuolonuhreja Kiovassa aiheuttaneista. Isku vaurioitti myös Kiovassa toimivaa EU-edustustoa.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan komissio suunnittelee nyt keinoja, joilla Venäjältä jäädytettyjä varoja saataisiin käyttöön paremmin Ukrainan tukemiseksi. Politico-lehden virkamieslähteiden mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että jäädytettyjä varoja sijoitettaisiin enemmän riski-investointeihin, mistä syntyisi enemmän tuottoja Ukrainalle.

Tämä vaihtoehto ei myöskään vaatisi venäläisten varojen takavarikointia, jota erityisesti moni läntinen EU-maa vastustaa taloudellisten ja oikeudellisten huolenaiheiden vuoksi.

Ehdotuksesta on määrä keskustella lauantaina EU:n ulkoministereiden epävirallisessa kokouksessa, joka seuraa tämän päivän puolustusministerikokousta.

Tällä hetkellä EU käyttää Venäjältä jäädytettyjen varojen tuottoja Ukrainan tukemiseen, mutta ei ole koskenut suoraan varoihin.

Venäjältä jäädytetyistä varoista noin 200 miljardia on Belgiassa Euroclear-arvopaperikeskuksen hallussa. Belgia on ollut huolissaan siitä, että takavarikointi heikentäisi luottamusta eurooppalaisiin rahoitusinstituutioihin ja saisi myös muita maita vetämään varojaan pois Belgiasta.

EU:n puheenjohtajamaa Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen sanoi perjantain kokoukseen saapuessaan, että EU:n on investoitava Ukrainan puolustusteollisuuteen tukeakseen Ukrainan taistelua Venäjää vastaan.

Hän huomauttaa, että Ukrainan puolustusteollisuudessa on tällä hetkellä vapaata kapasiteettia 17 miljardin dollarin eli reilun 14 miljardin euron arvosta. Hänen mukaansa Euroopan on nyt otettava itseään niskasta kiinni ja autettava rahoittamaan osa tästä.

”Siksi on aika kaivaa lompakko esiin, jotta Ukraina voi saada rahaa aseiden nopeaan tuotantoon”, puolustusministeri sanoi.

EU:n puheenjohtajamaa Tanska isännöi tänään perjantaina puolustusministereiden epävirallista kokousta, jossa ministereiden odotetaan vaihtavan ajatuksia Ukrainan sotilaallisesta tuesta, puolustusteollisuuden vahvistamisesta ja mahdollista turvatakuista.

Mitään konkreettisia päätöksiä ei tämän päivän kokouksesta odoteta, sillä virallisia päätöksiä tehdään niin sanotussa halukkaiden maiden koalitiossa.

Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Pasi Rajala puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ollessa estynyt.

Tällä hetkellä vain pieni osa Ukrainan tukijoista on ilmaissut konkreettisesti olevansa valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan. Muut maat, kuten Suomi, ovat ilmaisseet olevansa valmiita tarjoamaan tukea muilla keinoin. Suomi ei rajavaltiona ole ollut halukas lähettämään joukkoja suoraan Ukrainaan, koska huolena on ollut suora yhteenotto Venäjän kanssa.

Vaikka turvatakuista saataisiin päätöksiä aikaan, rauha Ukrainassa on edelleen hyvin kaukana, sillä Venäjä ei ole osoittanut halukkuutta neuvotteluihin.