POLVIJÄRVI (MT)
Pohjois-Karjalassa on paljon ensiharvennuskohteita, joille ei tahdo löytyä ostajia. Energiapuuta hyödyntävien uusien laitosten toivotaan piristävän kysyntää.
Energiapuun lisääntyvästä käytöstä hyötyvät metsänomistaja Heikki Kuikan mukaan kaikki: sekä metsänomistajat että metsäteollisuus.
”Kun ensiharvennukset päästään tekemään oikeaan aikaan, metsä järeytyy. Teollisuudelle tulee ajallaan laadukasta puuta enemmän tarjolle”, Kuikka sanoo.
Koneyrittäjä Vilho Lappalaisen hakkuukone harventaa Polvijärven Vasarakankaalla männikköä, jonka Kuikka istutti omin käsin vuonna 1987.
Puuta lähtee hehtaarilta suunnitelman mukaan 50 kuutiometriä.
”Enemmän näyttää tulevan”, arvelee Lappalainen.
Koneyrittäjälle pyrolyysipuun hakkuu on mieluista.
”Hakkuu on selkeää, kun kaikki puut menevät samaan kasaan. Se nopeuttaa työtä.”
Fortumin biojalostamolle korjattavan puun pitää olla karsittua. Tavoitepituus on viitisen metriä. Minimipituutta tai minimiläpimittaa ei ole, mutta teknisesti alle kaksimetristä ja latvaläpimitaltaan alle kolmesenttistä rankaa on vaikea käsitellä.
Hakkuukone voi käsitellä harvesterikourassa useampaa puuta nipussa samaan aikaan, jos ajokoneessa on vaaka mittausta varten.
Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluesimies Sakari Tikka kertoo, että pyrolyysipuut pinotaan varastopaikalle tienvarteen niin sanotuiksi jolupinoiksi.
”Se tarkoittaa, että pinon poikki ladotaan välipuut kerroksittain metrin välein varmistamaan ilman kierto pinon sisällä. Puut kuivuvat varastopaikalla pari vuotta.”
Fortumilla on Tornatorin kanssa sopimus puunhankinnasta Joensuun voimalaitokselle.
Kuikan leimikon puut menevät hankintakauppana Tornatorille. Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu huolehtii hakkuusta ja metsäkuljetuksesta tienvarteen.
JUHA KAIHLANEN