• Kuusi tavarajunan vaunua suistui viime kesän helteillä raiteelta lämpölaajenemisen vuoksi – ilmastonmuutos koettelee Suomen rataverkoston vanhempia osia

    Hellejaksot aiheuttavat lisärasitusta etenkin radoilla, joiden tukirakenteessa on puutteita.
    Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat tarkastelivat marraskuussa 2021 paikkaa, jossa tavarajunan vaunuja oli suistunut kiskoilta heinäkuussa. LEHTIKUVA/handout/Onnettomuustutkintakeskus.
    Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat tarkastelivat marraskuussa 2021 paikkaa, jossa tavarajunan vaunuja oli suistunut kiskoilta heinäkuussa. LEHTIKUVA/handout/Onnettomuustutkintakeskus.  
    Uutiset|Ilmastonmuutos
    19.4.202215:15
    STT

    Ilmastonmuutoksen myötä aiempaa yleisemmät hellejaksot aiheuttavat ongelmia Suomen rataverkostossa.

    Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkinnanjohtajan Lasse Laatan mukaan kunnossapidon haasteet kasvavat entisestään ilmastonmuutoksen aiheuttamien pidempien hellejaksojen ja suurempien sademäärien vuoksi.

    Hellejaksot aiheuttavat lisärasitusta etenkin radoilla, joissa radan tukirakenteessa on puutteita. Kuumuus voi johtaa sivuttaissiirtymän eli hellekäyrän syntymiseen, kun kisko laajenee lämmön vaikutuksesta. Syntyy painetta, joka voi irrottaa kiskon kiinnityksestään ja siirtää raidetta sivusuunnassa.

    Useimmiten pienet sivuttaissiirtymät tuntuvat junan heilahteluna, mutta ne eivät ole riski liikenteelle.

    Jyväskylän ja Petäjäveden välisellä rataosuudella tapahtui heinäkuussa onnettomuus, jossa tavarajunan kuusi viimeistä vaunua suistui ulos radalta. Onnettomuuden vuoksi junarata vaurioitui noin 1,4 kilometrin matkalta.

    Otkesin mukaan Jyväskylän Vesangalla sattunut onnettomuus aiheutui kahdesta erillisestä hellekäyrästä, joiden kohdalla vaunuja suistui radalta.

    "Hellekäyrien syntymiseen vaikutti vanhan ja kapean päällysrakenteen pettäminen pitkään jatkuneen hellejakson aikana”, kertoi Laatta tiedotustilaisuudessa.

    Myös radan kiskotuksessa oli ongelmia.

    Rataosuudella oli ollut käynnissä ratatyö, joka oli valmistunut onnettomuutta edeltävänä päivänä. Pölkynvaihto- ja tuentatyöt heikensivät radan vakautta entisestään, kun päällys- ja tukirakennetta jouduttiin käsittelemään ja pöyhimään.

    Otkesin mukaan töissä ei huomioitu helteen aiheuttamia riskejä. Pölkynvaihtotöitä tehtiin kesän kuumimman hellejakson aikana.

    Tutkinnassa nousi esiin etäjohtamisen vaikutus. Työmaalla kiskojen lämpötiloja seurattiin mittaamalla, mutta lämpötiloja ei kirjattu muistiin. Tämä oli ohjeistuksen mukaista. Esimiehet valvoivat ratatöiden sujumista etätyönä ja työmaakäynneillä.

    Onnettomuustutkinnan perusteella Otkes suosittaa esimerkiksi, että Väylävirasto ohjeistaa kirjaamaan ratatöissä säännöllisesti ylös kiskojen lämpötilat ja että ratatöitä johtavat ja valvovat tahot seuraavat niitä reaaliaikaisesti. Tarvittaessa työt on keskeytettävä.

    Tällä hetkellä Väylävirasto on alentanut Jyväskylän ja Petäjäveden välisen rataosuuden nopeusrajoituksia. Väylävirasto on päättänyt korjata rataosuutta työkauden 2022 aikana.

    Otkesin tutkintaraportin mukaan Suomessa on käytössä useita rataosuuksia, joiden tukirakenne ei vastaa nykyaikaisia vaatimuksia.

    Väyläviraston rautatieliikennejohtajan Markku Nummelinin mukaan Jyväskylän ja Petäjäveden välisen rataosuuden kaltaisia rataosuuksia on Suomessa noin pari sataa kilometriä. Näillä radoilla on henkilöliikennettä.

    ”Sitten on tällaisia hyvin hiljaisia tavaraliikenneratoja, joilla kulkee raakapuukuormia. Niitä löytyy muutama sata kilometriä”, sanoi Nummelin tiedotustilaisuudessa.

    Nummelinin mukaan rataosuuksilla, joissa on vastaavia riskejä, tehdään ylimääräisiä tarkastuksia.

    ”Me tulemme toteuttamaan nämä (Otkesin) suositukset kokonaisuudessaan, se on selvä”, Nummelin sanoi.

    Artikkelin aiheet
    ilmastonmuutos
    rautatieonnettomuus
    rataverkosto
    hellejakso
    kunnossapito
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire