Video: Kurnutusta ja kilpakosijoita – keväiset kutukarkelot käynnistyivät Etelä-Suomessa

Kuturyppäässä on yleensä usean koiraan siittämiä jälkeläisiä. Kuvan ruskosammakko on kuvattu Helsingissä pääsiäismaanantaina. Kuva: Jukka Palm

Räpylä lässähtää naamatauluun. Kilpakosijat saavat kyytiä, kun naaraan selkään eturaajoillaan ankkuroitunut urossammakko potkii pois tunkeilijoita. Käynnissä on huhtikuinen kutuhuuma.

Helsingin Viikissä sijaitsevassa ojassa polskii ensi näkemältä toistakymmentä kurnuttajaa. Ne ovat ruskosammakoita eli Suomen yleisimmän sammakkolajin edustajia.

Ojan perukoilla ajelehtii liki neliömetrin kokoinen, paksu kutumatto, joka kielii siitä, että ruskosammakon karkelot alkavat olla tältä keväältä loppusuoralla eteläisimmässä Suomessa. Pohjoisempana pidot koittavat lähempänä huhti-toukokuun vaihdetta tai toukokuun puolella.

Suomen herpetologisen seuran jäsenlehden Herpetomanian päätoimittaja Jukka Palm on käynyt useana päivänä katsomassa, miten kuteminen edistyy. Kun meno on villeimmillään ja sää suosii, hän saattaa kyyristellä sammakkolammella tuntikausia kuvaamassa touhuja.

Helsinkiläisessä ojassa meteliä pitävät sammakot ovat yllättävän kookkaita lötjäkkeitä. Palm arvioi niiden olevan yli viisivuotiaita. Luonnosta on tavattu jopa 14-vuotiaita yksilöitä, mutta usein niiden elon tie katkeaa pedon suuhun. Sammakoita napsivat muun muassa käärmeet ja linnut.

Kudun ja nuijapäiden vihollisia ovat puolestaan kalat, joten kutupaikat on valittava tarkoin.

Palm kertoo, että sammakot taantuvat maailmanlaajuisesti elinympäristöjen huvetessa. Suomessa tahti ei ole niin huolestuttava. Elinympäristöjä saatetaan menettää rakentamisen alle, mutta toisaalta uusia avautuu esimerkiksi golfkenttien liepeille.

Hieman nyrkkiä suurempia kutumöykkyjä lilluu siellä täällä. Kukin yksittäinen rypäs on peräisin yhdestä naaraasta, mutta koska hedelmöitys tapahtuu naaraan ulkopuolella, ryppäissä on yleensä useamman koiraan jälkeläisiä.

Kutuojan reunalle kurottautuu tuon tuosta uteliaita silmäpareja, sillä paikka sijaitsee vilkkaan kävelyreitin varrella. Ohi kahisteleva nainen pysähtyy kertomaan, että aiempina vuosina sammakoita oli sadoittain. Hän pelkää, että ihmiset ovat häirinneet niitä muun muassa sörkkimällä kutua.

Palm mainitsee, että Suomessa kaikki matelijat ja sammakkoeläimet ovat kyytä lukuun ottamatta rauhoitettuja.

Toivottavasti tänä keväänä kutukarkeloiden osallistujien rakkauden hedelmät saavat kuoriutua rauhassa. Jos kaikki sujuu hyvin, toukokuun alussa ojassa käy nuijapäiden vilske.

• Ruskosammakko (Rana temporaria) on Euroopan laajimmalle levinnyt ja monilla alueilla yleisin sammakkoeläinlaji. Suurimmat yksilöt kasvavat 8–9 sentin mittaisiksi. Kumea kurnutus muistuttaa nahan narinaa. Kuuntele tästä.
• Viitasammakko (Rana arvalis) kasvaa 6-7-senttiseksi. Pohjoisin havainto tehty Ivalossa. Ääni melko hiljainen ja pulputtava. Kauempaa voi kuulostaa pienen koiran haukunnalta. Kuuntele tästä.
• Rupikonna (Bufo bufo) on tanakka ja nystyräinen. Kasvaa Suomessa 6–10-senttiseksi. Yleinen maamme etelä-, ja keskiosissa, pohjoisimmat havainnot ovat Kittilän ja Saariselän korkeudelta. Kurnutuksesta suurin osa on varoitusääntä, joka on korkeahko kvark-kvark. Kuuntele tästä.
• Manteri (Lissotriton vulgaris) on liskomainen otus, joka Suomessa kasvaa häntineen vain noin 9-senttiseksi. Kutuaikaan koiraat koristautuvat päästä pyrstön kärkeen ulottuvalla, 3-6 milliä korkealla harjalla. Tavataan Oulun korkeudelle saakka.
• Rupimanteri (Triturus cristatus) on Suomen harvinaisin sammakkoeläin, jota tavataan vain Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Voi kasvaa kuonosta hännänpäähän 17 sentin mittaiseksi. Selkäpuoli on tumma ja vatsa oranssihkon laikukas. Koiraalle kasvaa kutuharja.
• Vihersammakot: ruokasammakko ja pikkuvihersammakko (Pelophylax kl. esculentus ja Pelophylax lessonae) ovat uusia tulokkaita. Ensimmäiset havainnot on tehty vuonna 2008. Turun seudulla tavattavat ruokasammakot tuntuvat jäävän 8–9 sentin, ja pikkuvihersammakot 5–6 sentin mittaisiksi. Ääntely muistuttaa aavemaista naurua. Kuuntele tästä.
• Lähde: sammakkolampi.fi