Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat lisääntyneet koronaepidemian aikana – joka neljäs sosiaalityöntekijä tyytymätön Kelaan

Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat kasvaneet koronaepidemian aikana, ilmenee tuoreesta Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta.

Barometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä kolme neljästä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen. Lähes puolet sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.

"Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Merita Jokela tiedotteessa.

"Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa", Jokela jatkaa.

Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat eri mieltä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen.

Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet on tätä mieltä.

Yli neljännes sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti.

Sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen Kelaan on kriittisintä etenkin Uudellamaalla ja yli 200 000 asukkaan kunnissa.

Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut koronaepidemian aikana suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.

"Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia", toteaa Soste Suomen erityisasiantuntija Anna Järvinen tiedotteessa.

Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on barometrin mukaan ollut parempi.

Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.

Vastauksia saatiin kaikkiaan 776.

Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3. heinäkuuta. Sosiaalibarometri on toteutettu Sosten ja THL:n yhteistyönä.