Jenni Jaakkola kastelee setänsä kesäkurpitsoita sukumökillä. ”Saaressa on rauhallista, ystäviä ja mukava yhteisö.” Kuva: Marja Seppälä
Itärajan kyljessä sijaitsevan Haapasaaren asukkaat eivät hätkähdä Venäjää: ”Ei saarelaisia pelota, mutta turisteja ehkä”
Haapasaari sijaitsee vain kymmenisen kilometriä Venäjästä ja sai Suomen pienimpään osuuskauppaansa talvella uudet yrittäjät.TilaajalleKotka, Haapasaari
Suursaari häämöttää horisontissa ja on monen matkailijan tähyilykohde. Kuva: Marja SeppäläKotkalaisia sukumökille menijöitä, päiväretkeilijöitä, Suursaari-bongareita.
Kotkan Juha Vainion kadulta Haapasaareen kulkeva yhteysalus Tekla on lastattu tänään monenlaisella menijällä.
Suursaari kiinnostaa kiikariväkeä, sillä vuonna 1947 Venäjälle luovutettu saari on entinen Suomen kunta ja vielä 1930-luvulla kuuluisa loistavasta turismistaan.
Ja se on lähellä: vain kymmenisen kilometriä Suomen aluevesirajasta. Rajan takana on hyökkäyssotaa käyvä maa, joka ilmoitti toukokuussa myös Suomen-vastaisten aluerajojensa tarkistustarpeesta.
Haapasaaren sukumökeillä kymmeniä kesiä viettäneet suomalaiset vakuuttavat, ettei Venäjä vaivaa mieltä.
”Ei saarelaisia pelota, mutta turisteja ehkä. Merivartiosto valvoo tilannetta”, sanoo Jenni Jaakkola, joka matkaa Kotkasta lomalle isänsä luo Hilma-koiransa kanssa.
”Kyllä merivartiosto ja puolustusvoimat kertovat, jos pitää lähteä”, lisää Pekka Tuomala, joka lomailee luotsina toimineiden esi-isiensä 1620-luvulta olevalla sukutilalla.
Tai lomailee ja lomailee, sillä nyt hän kyydittää saareen puutavaraa uusien venetelojen nikkarointiin.
Pekka Tuomala siirtää veneeseen Haapasaaren osuuskaupan kautta tilaamaansa puutavaraa Timo Pohjolan avustuksella. Kuva: Marja Seppälä”Ei saaressa pelätä, mutta minä olen niin surullinen, että asiat, joista kuulin lapsena, ovat taas esillä”, sanoo miehensä sukutilalla vuodesta 1976 asunut Tarja Pohjola.
”Tuntuu, että usko ja luottamus maailmaan ovat taas hävinneet.”
Saaressa on huomattu, että kertausharjoituksia järjestetään aiempaa tiuhempaan ja että merivartiosto on paikalla läpi vuoden. Kielekkeinen valtiolippu tähystystorni Pookin vieressä kertoo, että kertaajia on saaressa nytkin, osa ties kuinka monetta kertaa.
”Tekniikka on muuttunut, eikä enää puhuta keltaisesta valtiosta”, armeija-asuinen limonadin ostaja kertoo kyläkaupan kassalla.
Saimaan kanavan liikenne on loppunut ja sen myötä Itäistä Suomenlahtea kyntävät veneet.
Veneilijät ovat jostakin syystä vähentyneet, Pohjola ihmettelee. Vieraslaiturissa on vain pari purtta, enimmilläänkin puolentusinaa. 1970-luvulla Puikkaripäivillä veneitä riitti riviin koko lahdenpohjan leveydeltä, niin, että ”kannelta toiselle kävelemällä olisi voinut ylittää lahden”, Pohjola kertoo.
Kesäjuhla Puikkaripäiviä vietetään 20.–21.7.2024. Puikkari tarkoittaa puikkoa, johon kalaverkot kootaan.
”20 astetta! Liian lämmintä, talvella sitten uidaan”, Tarja Pohjola huikkaa. Vielä 1970-luvulla lahdenpohja oli kyläjuhlan aikaan täpötäynnä veneitä. Kuva: Marja SeppäläVierasvenelaiturin pientä kävijämäärää voi selittää maailmanpoliittinen tilanne: itään ei uskalleta seilata.
Pekka Tuomala arvelee pikemminkin veneilykulttuurin muuttuneen.
Tekla-vuoroveneen kuljettaja Tero Jäntin selitys on, että Saimaan kanavan liikenne on loppunut ja sen myötä Itäistä Suomenlahtea kyntävät veneet. Myöskään venäläisiä veneilijöitä ei tule enää Haapasaaren passintarkastuspisteeseen.
”Korona sen sijaan lisäsi veneilyä ja matkustajamääriä, kun reitti on vieläpä maksuton. Tuolla näkyy muuten Suursaari. Se on pitkä ja korkea, samoja korkeuksia on vasta Salpausselällä”, Jäntti kertoo.
Tero Jäntti on seurannut Haapasaaren vesiliikennettä 15 vuoden ajan. Kuva: Marja SeppäläJäntti ei ole huomannut merellä mitään epäilyttävää, mutta lentoliikenne on vilkastunut. ”Lentoalue on niin kapea, että koneita näkyy joka päivä, eivätkä ne ole suomalaisia.”
Laivaliikennettä voi kuka tahansa seurata AIS-palvelusta.
Sekä Tuomalan että Jaakkolan isovanhemmista toinen oli Suursaaresta kotoisin.
”Heillä oli siellä talo ja veneverstas, ja he asettuivat Haapasaareen. Osa poismuuttaneista koetti mennä myöhemmin käymään, mutta kohtelu jo laiturilla oli tylyä ja heidät tapettiin kotitaloihinsa”, Jaakkola kertoo.
Saaressa on kirjoilla yhdeksän asukasta, mutta vain muutama viettää siellä talviakin.
Haapasaaressa on harvoin kaupan kiinteistöjä, sillä ne kulkevat suvussa.
Saaressa on kirjoilla yhdeksän asukasta, mutta vain muutama viettää siellä talviakin. Sata vuotta sitten asukkaita oli 300 ja kunta itsenäinen vuoteen 1974. Saaressa on sähköt ja kesävesi, mutta ei viemäröintiä.
Haapasaari sijaitsee 23 kilometriä Kotkasta kaakkoon. Kuva: Marja SeppäläKylänraitti oli vuosia hiljainen, mutta nyt väkeä käy kahden nuoren pitämällä kahvikioskilla sekä osuuskaupassa, joka on saaren sydän.
”Kauppa käy hyvin”, kertoo Haapasaaren osuuskaupan hallituksen puheenjohtaja Tero Flink. Liikevaihto on vakiintunut 200 000 euron tuntumaan.
”Kyläkauppatukea olemme saaneet kymppitonnin verran, ja se on meille erittäin tärkeä jatkossakin.”
Veneilijöitä on korvannut puolustusväki.
Osuuskauppa on Suomen pienin, osuudenhaltijoita toistasataa. Palautuksia ei jaeta.
”Tärkeintä, että kauppa on ja pysyy täällä.”
Vetovastuu vaihtui marraskuussa. Hakijoita oli paljon, aina Pietarista saakka, mutta kassan taakse astuivat lastensuojelun johtotehtävissä ja taksiyrittäjänä toimineet Saara Kotajärvi ja Raino Kotajärvi Oulusta.
Saara ja Raino Kotajärvi ovat hoitaneet osuuskauppaa puolisen vuotta, mutta veneily on jäänyt työn tohinassa vähälle. "Meillä on vain soutuvene. Kesällä ei jouda ja talvella ei pysty!" Kuva: Marja Seppälä”Olemme pian eläkkeellä ja puhuin, että nyt tehdään se elämänmuutos: lähdetään kauas Lappiin tai jonnekin saaristoon”, Saara Kotajärvi kertoo.
”Myimme talomme ja tytär Hämeenlinnasta vinkkasi tästä. Kävimme haastatteluissa, ihastuimme saareen ja saimme paikan. Vastaanotto on ollut hyvä, sillä kauppa on ihmisille tärkeä.”
Pariskunta tekee työtä läpi vuoden tuntipalkalla, ja hoitaa ruoka-, rauta- ja polttoainekaupan ohella apteekin, postin ja Alkon sekä K-Citymarketin toimituksia.
Ykkösmyyntituotteita ovat kesällä olut ja lapsille jäätelö ja karkki.
”Kotkalaisen Galette-leipomon tuotteet ovat kysyttyjä, ja kananmunien menekki on yllättänyt!”
Valkeakoskelainen Ari Ruotsalainen tuli ostamaan Haapasaari-paidan, sillä hän kävi saaressa hoitamassa merivalvontaa armeija-aikanaan 1999 ja kerran kertaamassa. "Silloin seurattiin Somerin ja Suursaaren helikoptereita ja sukellusveneitäkin meni." Sen sijaan nykyisen kaltaista poliittista tilannetta ei osattu ennakoida. Kuva: Marja SeppäläHaapasaareen liikennöi maksuton yhteysalus Kotkan Kuusisesta. Aikataulut löytyvät sivustolta www.finferries.fi ja kesän aikataulu tästä.
- Osaston luetuimmat
