Väitöstutkimus: Ikääntyneen kyynisyydellä ja vihalla yhteys kasvaneeseen muistisairausriskiin
Tutkimuksen mukaan masennusoireet ja toivottomuus ovat yhteydessä myös huonompiin elintapoihin.
Väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 18. helmikuuta. Kuva: Lehtikuva / Martti KainulainenIkääntyneen kyynisyydellä ja vihan kokemisella on yhteys jopa 2–3 kertaa suurempaan muistisairauden riskiin. Tämä selvisi lääketieteen lisensiaatti Elisa Neuvosen väitöstutkimuksesta.
Yhteys ei poistunut, vaikka tutkimuksessa otettiin huomioon sydän- ja verisuonitautien sekä elintapojen vaikutus.
Tutkimustulos perustuu aineistoon, jossa seurattiin 1 450 itäsuomalaisen tutkimushenkilön erilaisten persoonallisuudenpiirteiden yhteyksiä dementiaan sairastumiseen ja kuolleisuuteen 7–10 vuoden seurannan aikana.
Aiempia tutkimustuloksia tukivat havainnot, että suurempi ahdistuneisuus lisäsi muistin heikkenemisen riskiä ja oli yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen.
Neuvonen toivoo tulosten lisäävän tietoisuutta esimerkiksi persoonallisuudenpiirteiden vaikutuksista ikääntyvän väestön terveyteen.
"Näitä tekijöitä voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi dementiariskipisteytyksissä, joita käytetään ennustamaan muistisairauksien riskiä", Neuvonen sanoo tiedotteessa.
Myös masentuneisuus vaikutti olevan yhteydessä heikompaan tiedolliseen suoriutumiseen.
Toisessa aineistossa oli mukana 1 300 riskiryhmään kuuluvaa 60–77-vuotiasta, joista puolet kuului vertailuryhmään. Toinen ryhmä osallistui elintapaohjelmaan, johon sisältyi muun muassa neuvontaa ja tehostettua seurantaa.
Lähtötilanteen suurempi masennusoirepistemäärä oli yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen lähtötilanteessa ja sen heikompaan paranemiseen kaksivuotisen tutkimusjakson aikana. Jos masennusoireet olivat lähtötilanteessa merkittävät, elintapaohjelma näytti tehoavan heikommin erityisesti toiminnanohjaukseen.
Tutkimuksen mukaan masennusoireet ja toivottomuus ovat yhteydessä myös huonompiin elintapoihin.
Neuvosen mukaan väitöstyön tulokset korostavat lisäksi merkittävien masennusoireiden havaitsemisen ja hoitamisen tärkeyttä.
"Masennusoireet vaikuttavat niin kognitioon kuin elintapoihin ja samalla mahdollisesti muuhunkin terveyteen varsin laajasti", Neuvonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat