Katso video: Ähtäriläinen lähibambu maistui Lumille ja Pyrylle – "Ähtärin pandojen pääruokana pysyy silti Hollannissa kasvanut bambu"

Pandojen pääruuaksi suomalaista bambua ei kuitenkaan saada riittävästi.

”Lumi ja Pyry syövät jatkossakin bambua, joka kasvatetaan Hollannissa”, kertoo Ähtäri Zoon pandanhoitaja Anna Palmroth.

ProAgrian johtamassa Bambua pandalle -hankkeessa on kokeiltu bambun kasvatusta Ähtärissä ja lähiseudulla.

Parhaimmillaan paikallista bambua voisi kasvaa riittävästi pandojen ravinnoksi kesäkuukausina. Ongelmaksi tulee talvikausi, jolloin bambu ei Suomessa kasva. Niinpä tuontibambuun turvaudutaan tulevinakin vuosina.

Pyry perehtyy Ähtärissä ja lähiseudulla kasvaneisiin bambuihin. Pandojen hajuaisti on erittäin tarkka. Ne nuuhkivat kasvit huolellisesti ennen kuin valitsevat syötävät osat. Kuva: Johannes Tervo

Hollannin merellisessä ja leudossa ilmanalassa bambu kasvaa ympäri vuoden. Hollantilaiset bambut tulevat Ähtäriin kukkakuljetusten mukana.

”Viikossa tarvitsemme pandoille 800–1 000 kiloa bambua. Päivässä yhdelle pandalle tarjoillaan noin 50 kiloa”, Palmroth kertoo.

”Koko määrää ne eivät suinkaan syö. Pandakohtainen päiväannos on 10–25 kiloa bambua.”

”Olen viihtynyt pandojen hoitajana erinomaisesti. Lumi ja Pyry ovat hienoja työkavereita”, Anna Palmroth sanoo. Hän asetteli paikallista bambua tarjolle torstaina Ähtärissä. Kuva: Johannes Tervo

Pandat valikoivat ruokansa tarkasti.

”Joistakin bambuista ne syövät runkoa, jonka ovat ensin hampaillaan kuorineet. Joistakin bambuista ne kelpuuttavat oksat ja lehdet.”

Makumieltymykset myös muuttuvat.

”Vähintäänkin vuodenaikojen mukaan pandat syövät bambuista eri osia. Talvella maistuu runko paremmin, kesällä taas nuoret lehdet ja oksat ovat mieluisampaa syötävää", Palmroth kertoo.

"Pseudosasa japonica", kertoo Jari Luokkakallio tämän bambulajikkeen nimen. Kyseessä on pandoille mieleinen herkkubambu, joka kestää korkeintaan –25 asteen pakkasta. Kuva: Johannes Tervo

Kotiseuduillaan Kiinassa pandat asuvat korkealla vuoristossa, jossa on talvisin pakkasta ja lunta. Pandojen suosimat bambulajit kestävät pakkasta jopa –28 asteeseen saakka.

"Suurimmat erot Aasian vuoriston ja Etelä-Pohjanmaan kasvuolosuhteissa ovat ilman kosteus ja lumen määrä. Aasian vuoristossa on kostea ilmasto ja paljon lunta. Routaa ei ole juuri lainkaan", kertoo asiantuntija Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.

Luokkakallio on toiminut Bambua pandalle -hankkeen projektipäällikkönä.

Matalakasvuisten bambujen kasvatus on hänen mukaansa kohtuullisen helppoa talvina, jolloin lunta on kunnolla.

"Bambun kasvatuksen suurimmat haasteet Suomessa ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevättalven ja kevään kuivattavat tuulet", Luokkakallio sanoo.

Ilman lumisuojaa bambun juuristo ja lehvästöt saattavat talvella paleltua tai kuivaa.

"Paksulumisina talvina kestävimmät bambulajit pärjäävät Suomessa hyvin. Lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu. Se kuitenkin versoo keväällä uudestaan, jos juuristo on suojattu kylmältä."

"Meillä on ollut kymmenen tainta, viittä eri bambulajiketta", Mirja ja Toivo Körkkö kertovat. Kuva: Johannes Tervo

Kolmen talven koekasvatuksen jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä lajia. Toinen peruste kasvatukseen valituille bambulajeille on ollut, että ne maistuvat pandoille.

Pandojen suosimat vuoribambulajit ovat matalia, puolen metrin korkuisista kolmemetrisiin.

"Bambujen tuotannollinen kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Monivuotiset bambut istutetaan taimista. Pari ensimmäistä vuotta bambu kasvattaa juuristoaan", Luokkakallio kertoo.

Hän sanoo, että bambu on itse asiassa heinä.

”Bambun varsi solmuineen ja onttoine keskikohtineen on periaatteessa samanlainen kuin timoteillä.”

Bambua lisätään kasvullisesti jakamalla. Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista: mätästäviä lajeja ja maavarsia tekeviä lajeja. Bambua pandalle -hankkeessa testattiin molempia.

"Hankkeen kolmen talven kokemusten mukaan matalat mätästävät lajit (Fargesiat) ovat parhaiten talven kestäviä. Fargesiat kasvavat 1–2 metrin korkuisiksi."

Maavarsia tekevät lajit (Phyllostachykset, Pseudosasat) tuottavat satoa huomattavasti nopeammin ja enemmän kuin mätästävät lajit. Maavarsia tekevät lajit kestävät talvioloja hieman heikommin kuin mätästävät lajit.

Phyllostachykset kasvavat 2–3 metrin korkuisiksi. Kasvupaikaksi soveltuu parhaiten rinne, jossa on karkea, vettä hyvin läpäisevä ja mahdollisimman routimaton pohjamaa.

Talveksi bambun juuristo suojataan paksulla katteella. Lehvästö on suojattava lumella tai huopamaisella pakkaspeitteellä tai harsolla.

Lumi näyttää, kuinka ruokaillaan nautinnollisesti. Viisivuotias Lumi on noin 110-kiloinen. Painoa kertyy vielä hieman lisää, mutta muuten Ähtärin pandat ovat jo täysikasvuisia. Kuva: Johannes Tervo

Virtain Soininkylässä bambuja ovat kasvattaneet Mirja ja Toivo Körkkö.

"Meillä on ollut kymmenen tainta, viittä eri bambulajiketta", he kertovat viime kesänä aloittamastaan kasvatuksesta.

Körkköjen bambut kasvavat metsänreunassa multaisessa maassa.

"Ne kasvoivat tosi hyvin ja nopeasti. Toistaiseksi talvi on ollut niin leuto, että bambuja ei ole tarvinnut suojata", Mirja Körkkö sanoo.

Pyry-uros on kuusivuotias. Se painaa noin 125 kiloa. Kuva: Johannes Tervo

Ähtärin pandanaaras Lumi on nyt viisivuotias ja Pyry-uros kuusivuotias. Pandat ovat sukukypsiä 4–8 vuoden iässä.

”Ensi keväänä Lumi ja Pyry pääsevät kiima-aikana samaan tarhaan”, Anna Palmroth kertoo.

Jos Ähtärissä syntyy pandapentu, se siirretään Kiinaan noin kahden vuoden ikäisenä.

Ähtäri Zoo on mukana pandojen suojeluhankkeessa. Kiinan vuoristossa on käynnissä pandojen luontoon palauttaminen. Kiinassa elää luonnonvaraisena hieman alle 2 000 pandaa.

”Ympäristöjärjestö WWF on määritellyt pandojen suojelun pakolliseksi. Laji on niin uhanalainen, että ilman ihmisen apua ja tarhakasvatusta pandoja uhkaa kuoleminen sukupuuttoon.”

Palmrothin mukaan pandat ovat hienoja luonnonsuojelun lähettiläitä.

”Ne viehättävät ihmisiä, varsinkin lapsia ja nuoria. Lumi ja Pyry kasvattavat uutta sukupolvea luonnonsuojelijoiksi.”

• Nelivuotinen (2016–2019) hanke, jonka tavoite oli selvittää bambun kasvatuksen mahdollisuuksia Ähtärissä ja lähialueella pandojen rehuksi sekä kotipuutarhan ikivihreäksi koristekasviksi.
• Hankkeessa on löydetty bambulle soveltuvat viljely- ja talvisuojaustavat.
• Bambu on monivuotinen ikivihreä heinäkasvi. Bambulajeja on kaikkiaan tuhatkunta.
• Bambua pandalle -hankkeessa testattiin pariakymmentä lajia, jotka kestävät pakkasta parhaiten ja jotka soveltuvat pandan rehustukseen.
• Mukana on ollut viitisenkymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta. Hanke on ollut avoin kaikille kiinnostuneille. Koekasvattajat ovat osallistuneet hankkeeseen omalla riskillään.
• Hankkeen rahoitus: Leader-ryhmä Kuudestaan ry.