Viran vakinaistaminen epäonnistui jälleen – eläinsuojelusta vastaavan asiamiehen tehtävä päättyy

Eläinsuojeluasiamiehen virkaa ei jatketa vuodenvaihteen jälkeen. Eläinsuojeluasiamies kertoo blogikirjoituksessaan, että määräaikaista virkaa ei jatketa säästösyistä, vaan rahoitusta ohjataan esimerkiksi lintuinfluenssan hoitoon.

Nykyinen määräaikainen virka on ollut olemassa vuosina 2020–2023, ja se perustuu edellisen hallituksen ohjelman kirjaukseen. Nykyisessä, pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa eläinsuojeluasiamiehen virkaa ei mainita.

Virka on kuitenkin ollut olemassa myös jo aiemmin, vuosina 2013–2015, eli Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kaudella.

Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalan työsarkaa ovat olleet tuotantoeläimet, seura- ja harrastuseläimet, koe-eläimet ja luonnonvaraiset eläimet. Kuva: Jarno Mela

Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on ollut esimerkiksi edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Lisäksi se on edistänyt eri toimijoiden yhteistyötä sekä osallistunut eläinten hyvinvointia edistävien työryhmien työskentelyyn.

”Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Eläinten hyvinvointikeskus, muut viranomaiset, järjestöt, tutkijat sekä alan asiantuntijat. Olen tavannut virkakaudella useita tahoja, jotka toimivat eläinten hyvinvoinnin parissa, sekä kuullut eri sidosryhmien näkemyksiä järjestämissämme tilaisuuksissa”, eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala kirjoittaa.

Virka on sijainnut Ruokavirastossa Seinäjoella. Toiminnassaan eläinsuojeluasiamies on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi yleisellä yhteiskunnallisella tasolla.

Asiamies ei käsittele yksittäistapauksia, eikä toteuta valvontaa. Toiminta-alue kattaa laaja-alaisesti kaikki eläinryhmät, joiden kanssa ihmiset ovat tekemisissä. Näitä ovat esimerkiksi tuotantoeläimet, seura- ja harrastuseläimet, koe-eläimet ja luonnonvaraiset eläimet.

Suomen Kissaliitto kertoi perjantaina olevansa huolestunut eläinten aseman heikkenemisestä. Liiton mukaan on vaikea ymmärtää päätöstä viran lakkauttamisesta, vaikka viran vakinaistamista on vaadittu laajalti.

"Tämän päätöksen myötä kadotetaan ansiokas työ, jota eläinsuojeluasiamies on tähän mennessä tehnyt, ja jatkuvuus, jota eläinten hyvinvoinnin edistäminen yhteiskunnassa vaatii. Taloudellisesti haastavassa tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeä, että Suomessa olisi eläinten puolestapuhujana toimiva viranomainen huolehtimassa myös siitä, että eläinten oikeudet ja hyvinvointi ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa”, Kissaliitto sanoo tiedotteessa.

Suomen Kissaliitto ry on perustettu vuonna 1975 suomalaisten rotukissayhdistysten yhteistyöelimeksi. Liitto koostuu 14 rekisteröidystä rotukissayhdistyksestä, joissa on yli 7  000 jäsentä.