Kehyskunnalle liitoksesta verohyötyä muutama vuosi

Kuntaliitoksissa 1993–2013 keskuskunnan verot on pidetty ensimmäisenä vuotena useimmiten ennallaan. Joka toisen liittyneen kunnan asukkaille se on merkinnyt kunnallisveron alenemista, Maaseudun Tulevaisuuden tekemä selvitys kertoo.

Keskuskunnissa on yleensä ollut alempi veroprosentti kuin kaikissa kunnissa keskimäärin. Kehyskunnissa verotus on puolestaan ollut yleensä keskivertoa kireämpi.

Liitoskunnat ovat MT:n laskelman mukaan aloittaneet veroedulla, joka on ollut keskimäärin 0,25 prosenttiyksikköä muihin kuntiin verrattuna. Liittyneen kunnan asukkaiden kuntaverotus on silloin keventynyt keskimäärin puolisen prosenttiyksikköä.

Seuraavina vuosina uusien mahtikuntien verotus on alkanut kiristyä, ja se on tapahtunut nopeammin kuin muissa kunnissa.

Uuden kunnan veroetu muihin kuntiin verrattuna hupenee keskimäärin seitsemänteen vuoteen mennessä niin, ettei sitä juuri jää kehysalueenkaan asukkaille.

Laskelmassa on silloin mukana 41 liitosta, joista on tänä vuonna kulunut vähintään tuo seitsemän vuotta.

Uusimmissa liitoksissa veroetu on huvennut nopeammin. Suurena liitosvuonna 2009 syntyneissä 32 kunnassa veroetua ei enää ole kuudentena eli tänä vuonna.

Vielä nopeampi muutos on 2010-luvun 20 liitoskunnassa: niiden verotus on tänä vuonna sama kuin muissa kunnissa, kun verrataan kummankin ryhmän keskiarvoja.

Parhaiten pintansa ovat pitäneet 1990-luvun liitoskunnat. Niiden veroprosentin keskiarvo on vieläkin alempi kuin kaikilla kunnilla.

Maaseudun Tulevaisuuden laskelmien pohjana ovat kuntien tuloveroprosentit. Kuntaliitoksesta kulunut aika on laskettu kustakin liitoksesta erikseen. Kunta on mukana useammalla kuin yhdellä liitoksella, jos ne ovat tapahtuneet eri vuosina.

Liitoskuntien veroprosentin muutosta on verrattu kaikkien kuntien keskiarvoon, jotta yleiset kuntatalouden muutokset eivät vaikuttaisi eri vuosina tehtyjen liitosten vertailuun.

Kuntaverotus on kiristynyt vuodesta 1990 niin, että 0,25 prosenttiyksikön portaan korotus tapahtuu keskimäärin joka toinen vuosi.

Yhdessäkään kunnassa kuntaverotus ei kevene tänä vuonna. Jatkuvasta korotuslinjasta on viime vuosina poikennut eniten Pelkosenniemi. Sen veroprosentti on kuuden vuoden aikana alentunut neljä kertaa ja ollut viimeksi vielä alempi 12 vuotta sitten.

Pisimpään ilman korotuksia on pärjännyt ydinvoimalakunta Eurajoki. Sen veroprosentti on ollut 13 vuotta 18.

Pisin korotusputki on Toholammilla, neljänä vuotena peräkkäin. Kolmas peräkkäinen korotusvuosi on menossa Kauhavalla ja Vimpelissä. Vetelissä putki katkesi viime vuonna, mutta kuudesta viime vuodesta viitenä prosentti on noussut.

HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF