Poronhoitoalueella pitää olla laumoista koostuva elinvoimainen susikanta, Luonto-Liitto vaatii.
Liiton mukaan tällä hetkellä poronhoitoalueen susikanta on hyvin pieni. Se koostuu Suomen ja Venäjän yhteisistä rajalaumoista sekä alueen yksittäisistä susista.
Jos poronhoitoalueella ei ole susia, alue ei voi toimia uskottavasti susien kulkureittinä Skandinaviaan, liitto huomauttaa.
”Paras susi on elävä Lapin luontoon kuuluva alkuperäinen eläinlaji, joka voisi olla myös matkailuvaltti”, Ulla Räsänen Luonto-Liiton susiryhmästä sanoo.
Hänen mielestään poronhoitoalueen elinvoimainen susikanta edellyttää jatkossakin rakentavaa yhteistyötä.
Lisäksi Luonto-Liitto vaatii, että seuraavaan susikannan hoitosuunnitelmaan kirjataan vakava puuttuminen susien salametsästykseen sekä petovahinkojen ennaltaehkäisyyn koko Suomessa.
”Eteläisissä paliskunnissa tarhattuja poroja suojaavat lippusiimat, sähköaidat sekä laumanvartijakoirat. Pohjoisissa paliskunnissa porojen paimennus vähentäisi petovahinkoja”, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta kertoo.
Säynevirran mukaan muualla Suomessa petovahinkojen ennaltaehkäisystä on hyviä kokemuksia.
Luonto-Liiton susiryhmä tutustui viime viikonvaihteessa poronhoitoon Rovaniemellä, Paliskuntain yhdistyksen kutsumana.
REIJO VESTERINEN