Kela vetäytyy pikkupaikkakunnilta – asiakasmäärässä raju muutos
Kelan konttoriverkoston harveneminen ja ikäihmisten palvelujen muutokset herättävät huolta pienillä paikkakunnilla.Tilaajalle
Kelan hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas (oik.) vastasi MT:n toimituspäällikkö Stina Haason kysymyksiin MT Livessä. Kuva: Jarkko SirkiäKela on sulkenut ovensa useilla pienillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Viime syksyn aikana ovensa ovat sulkeneet oviaan muun muassa Nurmes, Hanko, Kangasala, Sotkamo, Haapajärvi, Alajärvi ja Nivala.
MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso kysyy MT Livessä Kelan hallituksen puheenjohtajalta, jäävätkö konttorit vain maakuntakeskuksiin jatkossa.
Kelan verkosto harventuu siitä, että Kelaan kohdistuu erittäin suuret toimintasäästöt, Kelan hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas sanoo.
”Kun emme ole valtioneuvoston alainen työpaikka, säästöt eivät näy listoissa. Kymmeniä miljoonia euroja leikataan, joka vähentää noin 500 henkilötyövuotta.”
Joissakin konttoreissa asiointi on vähentynyt olemattomiin, jopa alle yhteen käyntiin viikossa.
”Korona-aika opetti asioimaan puhelimitse, samoin erilaiset nettiväylät.”
Entäpä ne, jotka eivät pysty hoitamaan asioitaan verkossa? Kiukas tunnistaa haasteen, mutta heille hän suosittelee puhelinta asiointiinsa.
”Se on iso ongelma. Jos pääsee yhteispalvelupisteisiin, siellä voi asioida tuetusti koneiden välityksellä. Yhdistykset tukevat myös neuvontaa, ja omaisten rooli on myös merkittävä.”
”Huoli tukiverkosta on todellinen. Jos omaisia ei ole, edunvalvontavaltuutus, hyvinvointialueen virkailijat ja eri järjestöt voivat auttaa.”
Kelan maksatuksista suurin osa on takuu- tai kansaneläkkeitä, miljardeja vuosittain. Tuki kohdistuu heille, joiden työeläke on pieni.
Lääkekorvaukset ovat pari miljardia vuodessa, ja tuki kohdistuu sairaille ikäihmisille.
Harvoin tarvittavat hoidot voitaisiin hakea kauempaa.
Rahoituksen väheneminen on ongelma, Kiukas toteaa, ja ehdottaa muutoksia.
”Hyvinvointialueiden lakkautuksista aiheutuvat kuljetuskustannukset tulisi siirtää niiden vastuulle. Näin poistuisi osaoptimoinnin mahdollisuus.”
Näin ammattilaisen liikkuminen asiakkaiden luo saisi mahdollisuuden kehittyä, kuten Pohjois-Karjalassa on tehty.
”Harvoin tarvittavat hoidot voitaisiin hakea kauempaa. Ei ole niin tärkeätä, että sairaala on vieressä, jos siellä käydään kahdesti elämässä.”
Sotealan ammattilaisten houkuttelu maaseudulle on mahdollista hyvinvointialan entistä isomman työnantajapoolin ansiosta.
”Se antaa mahdollisuuksia enemmän kuin vanha 200 järjestäjän malli. Hyvä johtaminen ja suunnittelu antaa mahdollisuuden siihen, että työvoima matkustaa riittävän usein saataville.”
Kelan kautta kulkee vuosittain 16–17 miljardia euroa, hyva-alueiden kautta noin 28 miljardia euroa.
Tehostaminen on vaikeata niin kauan kuin hyva-alueet voivat säästää sillä, että Kela tai muut maksavat sairauspäivärahaa hoitojonossa.
”Hyva-alueilla olisi kannustin tehostaa toimintaansa, jos ne vastaisivat myös päivärahasta hoitoa ennen. Pitäisi katsoa kokonaisuutta, nyt ollaan kovin paljon omissa siiloissa.”
Kelan rooli ei ole arvioida maksujen kohdistumista oikein.
Valuvatko Kelan tuet kaupunkeihin?, Haaso kysyy.
”Valtaosa väestä asuu kaupungeissa, siksi sinne maksetaan enemmän tukia kuin maaseudulle, kuten lapsilisät ja sairauspäivärahat. Suurimpia osuuksia eri kuntien vertailussa maksetaan maaseutumaisissa kunnissa.”
Asumistukien maksaminen ei tutkimusten mukaan nosta vuokratasoa, Kiukas torjuu ajatuksen, kun Haaso kysyy asiasta.
”Ei se täysin merkityksetön asia toki ole. Jos ei ole täysin perusturvan varassa, asuminen on maaseutukunnissa halvempaa kuin kaupungeissa, eli sitä ei tarvitse.”
”Kaupunkien ja maaseudun vertailussa asumistuki menee pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja muille yliopistopaikkakunnille.”
Kiukas toteaa, että Kelan rooli ei ole arvioida maksujen kohdistumista oikein.
”Sosiaaliturvan leikkauspolitiikkaa voi pitää kovana, jos katsotaan suojaosien tai lapsikorotusten poistoja ja ne iskevät yksinhuoltajaperheisiin. Perhe-elämästä tulee erittäin vaikeata, jos kokopäivätöitä ylipäätään löytyisi.”
Kiukas sanoo tukileikkausten rakentuvan väärien parametrien varaan.
”Ihmisten töihin meno ei ole tässä työllisyystilanteessa laiskuudesta tai reipastumisesta kiinni. Suurimmat tuet kohdistuvat pääosin oikein, mitään erityisesti pielessä siinä ei ole.”
Miten lapsia saataisiin enemmän? Kiukas sanoo, että tukipolitiikka ei ratkaise ongelmaa.
”Meillä on yhä lapsiperheiden tuet ja palvelut hyvällä tasolla. Viisi euroa kuussa vähemmän tai enemmän ei sitä selitä. Kyse on syvemmistä kulttuurivirroista.”
Kiukas viittaa Lasse Lehtosen kesäiseen kommenttiin ensimmäisistä lapsista.
”Perheellistyminen ei vaikuta olevan koskaan ajankohtainen. Kumppania ei löydy tai päätetään tehdä vielä töitä. Kehitys huolestuttaa, kun lasten syntyvyydestä kolmannes on kadonnut 15 vuoden takaiseen verrattuna.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
