Kunta-aktiivi: Väljää ja tautiturvallista kylärakentamista pitäisi tukea lakiuudistuksella – "Raitiovaunuja rakentamalla hiiltä ei sitoudu"
Pekka Myllymäki toivoo, ettei rakennuslakiin tule piilopykäliä betonin hyväksi, koska elinkaaren päästöiltään se ei voi päihittää puuta rakennusmateriaalina.
Pekka Myllymäki on varma, että kaupungistumisen tahti hiipuu ja ihmiset haluavat asua energiafiksuissa ja tautiturvallisissa kylissä. Kuva: Jaana KankaanpääViimeistään koronapandemian myötä pitäisi tukea väljempää rakentamista maakuntiin ja asumisen monipaikkaisuutta. Näin ajattelee Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston ja Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki.
Hänen mielestään jättikokoisissa uusissa kauppakeskuksissa, kuten Helsingin Triplassa ja Redissä, sekä tiiviillä kerrostaloalueilla paitsi luodaan viruksille optimaaliset leviämismahdollisuudet, aiheutetaan myös suuret ilmastopäästöt rakentamalla betonista, teräksestä ja lasista.
Myllymäki kritisoi valmisteilla olevaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistusta siitä, ettei se kannusta riittävästi puu- ja hajarakentamiseen, vaan ohjaa yhä fossiilisiin materiaaleihin perustuvaan kaupunkirakentamiseen.
Myllymäen mielestä uudessa laissa pitäisi edellyttää, että rakennuslupia myönnettäessä selvitettäisiin hankkeen päästöt ja se, paljonko kaupungissa tai kunnassa on kapasiteettia sitoa hiiltä. Esimerkiksi Helsingissä hiilensidontaa ei juuri mietitä, vaan pyritään päästövähennyksiin.
”Raitiovaunuja rakentamalla hiiltä ei sitoudu. Helsingillä pitäisi olla yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää jossain, jotta kokonaispäästöt sitoutuisivat. Hiili sitoutuu maaseudulla metsiin ja maaperään.”
Vastaavasti Mynämäki, jossa on 30 000 hehtaaria metsää ja 7 600 asukasta, sitoo laskennallisesti asukkaidensa vuotuiset hiilidioksidipäästöt moninkertaisesti. Myllymäen mielestä hiiltä sitovien ja uusiutuvaa energiaa käyttävien kuntien täytyisi hyötyä ilmastotoimistaan jotenkin.
Myllymäki toivoo, ettei rakennuslakiin tule piilopykäliä betonin hyväksi. Vaikka miten laskettaisiin karbonisaatiot ja uudet valmistustekniikat mukaan betonin elinkaareen, uusiutumaton raaka-aine ei pärjää valmistusvaiheen päästöiltään puulle.
”Lakiuudistuksen pitäisi olla erittäin kriittinen kaikkien fossiilisten materiaalien ja asuinalueiden suhteen”, Myllymäki pohtii.
Erityisavustaja Timo Juurikkala ympäristöministeriöstä kertoo, että lakiin ollaan tuomassa rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskenta.
”Tätä koskevat, valmisteilla olevat laskentasäännöt ovat materiaalineutraaleja. Jatkossa olisi mahdollista asettaa hiilijalanjäljelle raja-arvo, joka olisi alitettava rakentamisluvan saamiseksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat