Sitarla on hyvin vanha kylä hieman yli kuuden tuhannen asukkaan Nummi-Pusulassa. Kylä esiintyi kuninkaan kartastossa jo 1700-luvulla ja on vielä sitäkin vanhempi asuinpaikka.
”Nummi-Pusulan kunnan kartoituksessa lukee, että mäki, jossa taloni sijaitsee, on kivikautista asuinseutua”, kertoo Sitarlassa asuva kirjailija Hannu Mäkelä.
Kylä on merkitty kunnan nykyisissä kartoituksissa lähinnä viljelysalueeksi.
”Se on vain hyvä, koska Suomessa pellot nousevat vielä joskus arvoon arvaamattomaan.”
Mäkelä on ottanut selvää Sitarla-sanan alkuperästä.
”Täällä on joskus asunut Sitars-niminen henkilö. Hän oli käräjien apumies, ruotsiksi bisittare. Kylän nimi tulee siis ammatista ja entisestä asukkaasta.”
Ensi vuoden alussa Nummi-Pusula yhdistyy naapurikunta Lohjan kanssa. Kuntaliitos ei Mäkelän mukaan huoleta sitarlalaisia, ei ainakaan häntä itseään.
”Emme pelkää, että liitos veisi meiltä mitään, koska Nummi-Pusula on riitainen ja velkainen kunta. Päätös on hyvä, koska Lohja on kasvukeskus.”
Sitarlassa ei ole omaa koulua. Lähin opinahjo löytyy naapurikylä Hyrsylästä. Lähimpään kauppaankin on matkaa nelisen kilometriä.
”Kyllä täällä on pakko olla auto. Omaa autoani huolletaan oman kylän korjaamolla tarkasti, koska se on vanha heponi”, Mäkelä juttelee.
Hän arvelee, että Sitarlassa on alle sata varsinaista asukasta.
”Vanhalla laskentatavalla voisi sanoa, että täällä on vähän yli parikymmentä savua.”
”Lapsiperheitäkin löytyy. On muutamia sellaisiakin perheitä, jotka ovat muuttaneet muualta tänne vasta äskettäin.”
ANNIINA KESO