Näin Suomi shoppailee: margariinia idässä, kapselikahvia etelässä

Suomi on erilaisten ruokakulttuurien runsaudensarvi. Ostoskorissa näkyvät perinteet sekä alueelliset trendit.

Itäsuomalainen perheenäiti astuu kauppaan ja valikoi kärryynsä margariinia ja piimää. Idässä suositaan myös rinkeleitä, limppuja ja porsaanlihaa.

Uudellamaalla nuori pari nappaa koriin kapselikahvia, goudaa ja kalkkunanlihaa. Kyytipojaksi maistuu pienpanimon tumma lager.

Makea taas on perinteisesti tehnyt paremmin kauppansa lännessä, kerrotaan alueellisia eroja valottavassa S-ryhmän tiedotteessa.

Alueelliset erot ovat kuitenkin pienenemässä. Esimerkiksi rahkat tekevät kauppansa jo koko Suomessa.

"Proteiinibuumi on laajempi ilmiö", arvioi Keskon tavarakaupan johtaja Ari Akseli. "Joskin maustettujen rahkojen osalta myynti on korostunutta pääkaupunkiseudulla."

Megatrendi kaikkialla Suomessa on myös luonnonmarjojen hyödyntäminen.

Marjat ovatkin Keskolla pakastealtaan myydyin tuote. "Ehkä smoothie-buumin ansiosta marjat ovat nousseet ohi pizzan ja pakastevihannesten", Akseli arvioi.

Maaseudulla korostuu ylpeys oman seudun tuotteista: tuotteet ovat osa alueen identiteettiä.

"Paikallisylpeys on saanut uutta nostetta lähiruokakeskustelun myötä", arvioi dosentti Mari Niva Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. "Sillä on toisenlainen merkitys kuin 10–20 vuotta sitten."

Kaupunkilaiset voivat toisaalta jäädä Nivan mukaan osattomiksi tunteesta, että paikallisella tuotannolla olisi merkitystä omassa yhteisössä.

Kun maaseudulta muutetaan kaupunkeihin, ruokailutottumukset kulkevat mukana. Keskolta on toivottu esimerkiksi maakuntapäivien järjestämistä pääkaupunkiseudun kauppoihin.