MT:n lähteet: EU on kuilun partaalla, kesäkuussa pitäisi päättää aseostoista, mutta sopu ei ole näköpiirissä
Suomi kantaa yhtenä etulinjan maana huolta siitä, että mahdollinen yhteinen raha valuu sitä vähiten tarvitseville.TilaajalleBryssel
Puolan pääministeri Donald Tusk (vas.) ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron keskustelivat Pariisissa Ukrainaan mahdollisesti lähetettävistä joukoista. Kuva: Ludovic MarinBrysselin komissio- ja diplomaattilähteiden näkemykset USA:n Ukraina-aloitteista ja Venäjän kanssa käynnistetyistä neuvotteluista ovat synkkiä. Synkempiä kuin Donald Trumpin myllytyksen seurauksia vähättelevien EU-johtajien.
MT:n lähteet, jotka eivät asian arkaluontoisuuden vuoksi halunneet kommentoida tilannetta omilla nimillään, ovat pääsääntöisesti yhtä mieltä siitä, että Euroopan ei kannata haaveilla isosta roolista USA-vetoisissa Ukrainan rauhanneuvotteluissa .
”Nyt on alkanut peli, jossa emme pärjää, koska meillä ei ole tarvittavia pelivälineitä”, Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa tunteva komission korkea virkamies korostaa.
Euroopan pitäisi nopeasti vahvistaa omaa puolustustaan. Vahvistusta tarvitaan, koska USA on vääjäämättä vähentämässä läsnäoloaan Euroopassa ja ilman vahvaa omaa puolustusta paikkaa rauhanneuvotteluissa on vaikea lunastaa.
Lisäksi USA:lle pitäisi viestittää, miten paljon Eurooppa voi lähettää Ukrainaan mahdollista rauhaa turvaavia joukkoa ja aseistusta. Britannia on näyttävät vihreää valoa. Samoin Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka on myös turhaan yrittänyt juosta kasaan halukkaiden ja kykenevien EU-maiden joukkoa.
Saksan mielestä kysymys ei ole vielä ajankohtainen. Rajamaa Puola tarvitsee joukot oman alueensa puolustamiseen. Suomi on valmis keskustelemaan, kun aika on kypsä.
Panostukset puolustukseen ovat Euroopalle elämän ja kuoleman kysymys.
Puolustuskomissaari Andrius Kubiliukselta odotetaan lähiviikkoina ”valkoista kirjaa” EU:n puolustusinvestoinneista: mitä tarvitaan, mistä ostetaan, mihin sijoitetaan ja mistä otetaan rahat? MT:n lähteet eivät usko, että suunnitelmat johtavat nopeasti riittäviin panostuksiin.
”Nyt ollaan kuilun partaalla. Päätöksiä yhteisistä aseostoista ja puolustusmenojen lisäämisestä pitää tehdä viimeistään kesäkuussa”, korkean tason diplomaatti korostaa.
Trumpin hallinto haluaa edetä Ukrainan rauhanneuvotteluissa nopeasti. Taistelut voivat tauota kesään mennessä.
”Silloin paine lisätä puolustusmenoja helpottaa niissä maissa, joille Venäjä ei ole välitön uhka ja koko yhteinen hanke puolustuksen vahvistamisesta ajautuu karille”, lähde varoittaa.
Panostukset puolustukseen ovat komission asiantuntijan mukaan Euroopalle nyt ”elämän ja kuoleman kysymys”, koska USA ja Venäjä ovat aloittaneet neuvottelut koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamisesta eurooppalaisia kuulematta.
”Nopeasta 27 maan sopu on silti utopiaa”, lähde alleviivaa.
Kitkerin taistelu käydään niistä sadoista miljardeista, jotka tarvitaan kun Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuuden takaaminen jää ensisijaisesti eurooppalaisten harteille.
Ne jäsenmaat, joiden pitäisi lisätä puolustusmenojaan eniten, ovat vaatineet EU-komissiolta joustoja julkista velkaa ja alijäämää rajaaviin sääntöihin.
”Eivät ne ole tässä ratkaiseva este”, EU-komission talouspääosastolla työskentelevä lähde muistuttaa.
”Osa jäsenmaista yrittää puolustusinvestointien varjolla romuttaa koko sääntökehikon ja välttää kipeät säästöt”, EU:n ”kitsaiden” ryhmään kuuluvan jäsenmaan diplomaatti moittii. Sama ryhmä torjuu puolustusmenojen lisäämisen yhteisellä velalla. Venäjän rajamaat, Suomi yhtenä, pelkäävät, että koko Euroopan puolustuksen vahvistaminen jää puolitiehen, jos yhteiset velkamiljardit valuvat puolustuspanostuksia laiminlyöneiden jäsenmaiden budjetteihin.
”Tämä huolen me jaamme Suomen ja muiden rajamaiden kanssa”, MT:n saksalaislähde tähdentää.
- Osaston luetuimmat
