
Etenkin maalla tuskaillaan nyt kalliin sähkölämmityksen kanssa. Korkeuksiin kivunneella sähköllä lämmittäminen on nin kallista, että öljyllä lämmittäminen voi olla jo jopa kaksi kertaa suoraa sähkölämmitystä halvempaa.
Monin paikoin öljylämmityksestä luopumista onkin alettu jo harkitsemaan uudestaan.
Öljy ja suora sähkölämmitys kilpailevat lämmitysmuotoina kuitenkin harvoin keskenään.
Öljylämmitykselle vaihtoehtona on puun lisäksi lähinnä maa- tai ilmavesilämpöpumppu, kun vesikiertoinen lattialämmitys tai patteristo jo löytyy rakennuksesta.
Tehokkain näistä vaihtoehdoista on maalämpö:
”Patterilämmitteisessä kohteessa lämmitykseen tarvittavan energiamäärän saa vuositasolla jakaa kolmella. Lattialämmitteisessä melkein neljällä”, sanoo Motivan asinatuntija Teemu Kettunen.
Hän on erikoitunut asuinrakennusten energiatehokkuutteen.
Tällä säästöllä lämmittäminen jäisi nykyisilläkin sähkönhinnoilla reilusti öljyä matalammaksi. Erityisesti maalämpöpumpun asentaminen on kuitenkin suuri investointi, eikä niitä ensi talvelle enää edes saa.
Edullisempi investointi ja nopeampi apu on ilmalämpöpumppu. Sen voi asentaa sekä sähkö-, että öljylämmitteiseen taloon.
”Yhdellä ilmalämpöpumpulla voidaan alentaa lämmityskustannuksia vuositasolla semmoiset 30‒40 prosenttia.”
Kyseessä on pelkkä huoneiden lämmitys. Vettä ilmalämpöpumppu ei lämmitä, eli käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan energian määrää se ei vähennä.
Muuten lämmityksen energiankulutukseen voi vaikuttaa muun muassa energiaremonteilla, tiiviimmillä ikkunoilla ja laskemalla asunnon keskilämpötilaa.
”Syysilma tuntuu yleensä talvea koleammalta. Jos nyt alkaa totutella vähätellen matalampaan huonelämpöön niin se tuntuu todennäköisesti talvella ihan lämpöiseltä”, Kettunen kertoo.
Tyhjänä olevien huoneiden lämpötilaa kannattaa myös laskea. Koko talon lämmityksen voi säätää pienemmälle, jos talo on tyhjänä esimerkiksi työpäivän ajan. Tällöin mukavan sisälämpötilan saavuttamiseen voi kuitenkin mennä aikaa varsinkin kivitalossa.
Uudet sähköpatterit voivat olla vanhoja parempia. Lämmitystehoaan vastukset eivät menetä, mutta vanhat termostaatit voivat alkaa falskata. Seilaava lämpötila luo tilaan vetoisuutta, jolloin lämpötilaa joudutaan usein nostamaan.
Tehokas keino lämmön säästämiseksi voi kuitenkin löytyä poistoilmasta.
”Vanhat ilmanvaihtokoneet kannattaa uusia. Esimerkiksi 1990-luvulla valmistuneissa omakotitaloissa ne alkavat olla käyttöikänsä päässä”, Kettunen vinkkaa.
”Vanhoissa ilmanvaihtokoneissa lämmön talteenoton hyötysuhde voi olla 40‒50 prosenttia, kun uusissa se voi olla yli 80 prosenttia.”
Pahimmillaan poistoilma on merkittävä lämpöhukka.
”Ilman minkäänlaista lämmön talteenottoa harakoille menee helposti kolmannes koko talon lämmityksestä”.