Keskusta tavoittelee johtoasemaa enemmistöön uusista hyvinvointialueista – puolue lupaa kaikkiin kuntiin lääkäripalveluja tarjoavan sote-aseman

Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asema, linjaa aluevaaliohjelmansa julkaissut keskusta.

Kunnalliselta sote-asemalta voisi keskustan vaaliohjelman mukaan saada lähipalveluja. Puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan asemien palvelutarjonta voi poiketa toisistaan.

Saarikko täsmensi kysyttäessä, että jokaisessa kunnassa on oltava saatavilla lääkäripalveluita. Niiden mittakaava on hänen mukaansa kuitenkin alueellinen ja paikallinen ratkaisu.

"Kyllä me pidämme lääkäriin pääsyä perusteltuna hyvinvointiyhteiskunnan takuukokemuksena jokaiselle suomalaiselle", Saarikko sanoi.

Lisäksi hän arveli, että digitaalisuus tulee monin paikoin auttamaan palveluiden saamisessa.

"Uskomme, että nykyinen sairaalasta saatava palvelu olisi yhä vahvemmin osa aivan pienempienkin sote-asemien arkea, nyt kun teknologia sen mahdollistaa."

Puolueen oma vaalitavoite on, että enemmistö uusista hyvinvointialueista tulee olemaan keskustajohtoisia.

Eduskunnan hyväksymässä sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirretään hyvinvointialueille. Pelastustoimeen liittyen keskusta vaatii sopimuspalokuntien toiminnan turvaamista sekä sitä, ettei yhtäkään palokuntaa saa lakkauttaa.

Palveluista vastaa jatkossa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki.

Valtiovarainministeri Saarikko sanoi, ettei itse ole vielä päättänyt, tuleeko hän asettumaan ehdolle. Jos hän olisi ehdolla, oripääläinen pyrkisi Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on toivonut, että puoluejohtajat ja ministerit eivät asettuisi ehdolle aluevaaleissa.

Suomen ensimmäiset aluevaalit pidetään 23. tammikuuta. Toisin kuin muualla maassa, Helsingissä ei tammikuussa äänestetä, koska se ei ole erillinen hyvinvointialue.

Kullekin hyvinvointialueelle valitaan tammikuun vaaleissa 59–79 valtuutettua.

Keskusta myös linjaa tavoitteestaan laajentaa maakuntahallintoa vastaisuudessa. Puolueen vaaliohjelmassa vaaditaan, että valtaa on siirrettävä ministeriöistä ja muusta valtionhallinnosta lähemmäs suomalaisia.

Hyvinvointialueet itse eivät päätä omista tehtävistään. Silti Saarikon mukaan puolueen mielestä vaalien yhteydessä olisi luontevaa rakentaa näkemys niiden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa esimerkiksi maakuntaliittojen tehtävät ovat helposti yhdistettävissä hyvinvointialueille.

"Aina parempi, jos hallinnosta vastaa vaaleilla valitut päättäjät. Tällä hetkellä voidaan ajatella, että valtio ei näyttäydy alueilla erityisen paikallisena ja helposti lähestyttävänä", Saarikko sanoi STT:lle.