”Meillä on tänään lähes fossiiliton sähkö ja lämmitys käytössämme. Kaikki ovat siihen (muutokseen) panostaneet, sähköntuottajat, asiakkaat, yritykset ja kotitaloudet”, summasi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä viime vuosina tapahtunutta energiantuotannon murrosta Suomessa.
Leskelä kertasi päättyvää sähkövuotta Energia-alan etujärjestön jouluglögeillä Helsingissä.
Joulu on myös energian juhlaa:
”Energia on parasta silloin, kun sitä ei tarvitse ajatella — kinkut paistuvat ja valot kuusen (sähkö-)kynttilöissä ovat päällä”, Energiateollisuuden Leskelä viittasi lähestyvään joulun aikaan.
”Hintavaihtelut ovat parasta, mitä sähköjärjestelmässä on!”
Vuonna 2025 fossiilisten polttoainelähteiden osuus Suomessa tuotetusta sähköstä oli alan etujärjestön Energiateollisuuden tilastojen mukaan enää noin kolme prosenttia. Kaukolämmityksessä fossiilisten ja turpeen osuus oli yhteensä 22 prosenttia — osuus on vähenemässä edelleen.
Alkuvuodesta valmistuvat sähkön tuotannon ja -kulutuksen koko vuoden tilastot.
Entä sitten hinta? Suomessa on Energiateollisuuden vertailun perusteella Nordpool sähköpörssissä noteerattu tukkusähkö ollut tänä vuonna Euroopan edullisinta, lukuun ottamatta Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan hinta-alueita.
”Tämä edullinen puhdas sähkö on tukenut merkittävällä tavalla ainakin niiden kansalaisten ostovoimaa, jotka ovat kiinni pörssisähkössä.”
Nyt ollaan siinä tilanteessa, että sähköntuottajat ovat etupainotteisesti investoineet ja odottaneet sähkön kysynnän kasvua. Kun kysyntä ei ole odotusten mukaisesti toteutunut, myös investoinnit sähköntuotantoon ovat hiipuneet. Tästä esimerkkinä uuden tuulivoiman rakentaminen. Kun teollisuus ei ole investoinut, myös voimalaitosten rakentaminen on vähentynyt.
Marraskuussa kantaverkkoyhtiö Fingrid avasi uuden siirtoyhteyden pohjoiseen. Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen uusi 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön jo 13.marraskuuta 2025.
Käytännössä uusi siirtoyhteys vastaa kapasiteetiltaan kuin yhtä ydinvoimalaa, ja tasaa osaltaan sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihteluita Suomen hinta-alueella. Aurora Linen kautta Suomeen siirrettävä sähkö on tuotettu vesivoimalla Ruotsissa ja Norjassa.
Investointeja ovat myös erilaiset sähköjärjestelmään ja sähkön kulutukseen tehdyt joustot.
Joustot tarkoittavat teollisuuden ja kotitalouksien sähkön kulutuksen joustaminen alaspäin, kun pörssisähkö on kallista. Tuulettomina päivinä tuulivoimakapasiteetti pääosin seisoo ja sähkön tarjonta niiaa. Seurauksena on pörssisähkön hintapiikki.
”Tukkumarkkinoilla sähkön hintavaihtelut ovat rajuja — ja ne ovat tosi mahtavia. Hintavaihtelut ovat parasta, mitä sähköjärjestelmässä on!”, Leskelä esitti provosoivasti.
Mihin tämä väite perustuu?
Nämä hintavaihtelut koskevat kaikkia toimijoita ja tekevät tarvittavaa joustoa järjestelmään. Tämä taas luo varmuutta siihen, että sähkön kulutus ja tuotanto pysyvät tasapainossa, kun kallis hinta vähentää kulutusta. Hintavaihtelut kertovat, että kulutukseen tarvitaan joustoa.
Kun hinta ohjaa kulutusta ja tuotantoa, sähkön siirtotarpeet kasvavat.
”Pahinta olisi poliittisilla päätöksillä sumuttaa kuluttajia ja asiakkaita hintavaihteluita poistavilla mekanismeilla. Tällaistakin on useissa muissa maissa viritteillä”, Leskelä kertoi.
Akkuihin investoidaan, mutta jousto on tullut lähinnä kysynnän puolelta. Myös kaukolämpölaitokset ovat yhteistuotannollaan pystyneet tarpeen mukaan tuottamaan lämmön lisäksi myös sähköä ja lisäämään sillä tarjontaa. Viimeisen kuukauden aikana kaukolämmön yhteistuotanto on vesivoimaakin enemmän tuonut joustoa sähkömarkkinoille.
Kun hinta ohjaa kulutusta ja tuotantoa, sähkön siirtotarpeet kasvavat. Tarvitaan vahvoja sähköliittymiä ja kykyä rakentaa verkkoja.
