• Näin halpaa sähkö tulee olemaan kesällä – pörssisähkösopimukset kasvattaneet suosiotaan

    Asiantuntijoiden mukaan shokkeja ei ole tulossa sähkömarkkinoille.
    Pörssisähkösopimusten kysyntä on kasvanut selkeästi viimeisen parin vuoden aikana. Lehtikuva / Tomi Hirvinen.
    Pörssisähkösopimusten kysyntä on kasvanut selkeästi viimeisen parin vuoden aikana. Lehtikuva / Tomi Hirvinen.  
    Uutiset|Energia
    1.5.202410:48
    STT–

    Pörssisähkösopimukset ovat energiayhtiöiden mukaan kasvattaneet jälleen suosiotaan kesän lähestyessä.

    Energiayhtiö Helenin asiakkuudet ja palvelut -liiketoiminnon johtaja Anu-Elina Hintsa kertoo STT:lle, että Helenin uusista sopimuksista noin kolmannes on pörssisähkösopimuksia ja 60 prosenttia on määräaikaisia. Hänen mukaansa mitään isoa muutosta sopimustyyppien kysynnässä ei ole viime syksyn jälkeen ollut havaittavissa.

    ”Onhan siellä aina se kausitrendi, että kohti talvea otetaan enemmän määräaikaisia sopimuksia, kun halutaan varmistaa tietty kustannustaso varsinkin talvikuukausille. Kesää kohti taas yleensä vähän vilkastuu pörssisähkön kysyntä.”

    Myös energiayhtiö Väreellä pörssisähkön kysynnän kerrotaan vilkastuneen kesää kohti samalla, kun kiinteähintaisten sopimusten suosio on laskenut. Väreestä kerrotaan sähköpostitse STT:lle, että loppukeväällä ja kesällä pörssisähkön hinnassa voi olla yksittäisiä hintapiikkejä, mutta pääosin hinnat ovat matalalla tasolla. Futuurien perusteella touko-syyskuussa pörssisähkön keskihinta on arvonlisäveroineen noin kolmesta sentistä noin neljään senttiin kilowattitunnilta. Tämän hinnan päälle kuluttaja maksaa sähköveron ja sähkön siirtohinnan.

    Fortumin Suomen kuluttajaliiketoiminnasta vastaava Tuomas Yrttiaho sanoo, että pörssisähkösopimusten kysyntä on kasvanut selkeästi viimeisen parin vuoden aikana.

    ”Meistä se on positiivinen asia, koska silloin asiakkaalla on hyvä insentiivi kuluttaa järkevästi sähköä. Edullisemmat tunnit tarkoittavat pääsääntöisesti, että kulutus on niissä pienempää. Siirtämällä omaa kulutusta edullisemmille tunneille kulutuskysyntä pysyy tasaisempana, jonka johdosta myös hinta pysyy tasaisempana. Näin koko sähköjärjestelmä ja käyttäjät hyötyvät.”

    Yrttiahon mukaan sähkön hintaa merkittävästi nostaneiden energiakriisin kuukausien aikana ihmisten mielenkiinto ja tiedon tarve sähkön hinnoitteluun liittyen lisääntyivät, mikä osaltaan teki myös pörssisähkösopimuksia tutummiksi.

    Fortumilla kahden vuoden määräaikaiset sopimukset ovat viime aikoina olleet hintatasoltaan kahdeksan sentin molemmin puolin kilowattitunnilta.

    Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa kertoo STT:lle, että suuriakin vuorokausi- ja kuukausivaihteluita sähkön hinnoissa on pitkällä tähtäimellä näkyvissä.

    ”Jos kesäkuun 2024 hintaodotukset ovat alle 4 senttiä kilowattitunnilta arvolisäveroineen ja ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä jo liki 10 senttiä, niin totta kai näiden vuodenaikojen väliset erot on aika isoja.”

    Näiden hintojen päälle kuluttaja maksaa sähköveron ja sähkön siirtohinnan.

    Vuosien 2022 ja 2023 kaltaista hintakriisiä ei kuitenkaan Salomaan mukaan ole näköpiirissä, sillä Eurooppa ja varsinkin Suomi ovat onnistuneet irtautumaan venäläisestä energiasta ja tuontisähköstä hyvin.

    ”Jotta nyt vastaavan kaltaiseen pitkäkestoiseen hintakriisiin jouduttaisiin, niin se vaatisi toteutuakseen todella isoja markkinahäiriöitä. Sellaisia ei tällä hetkellä ilmassa ole.”

    Salomaan mukaan se, minkälainen sähkösopimus nyt kannattaa tehdä, riippuu useasta asiasta. Jos ei halua ottaa mitään riskiä sähkölaskun suuruuden kanssa, vaaka kallistuu määräaikaisen, täysin kiinteähintaisen sopimuksen suuntaan.

    Toisessa Salomaan kuvailemassa tilanteessa ei siinäkään laskun loppusummassa olisi juuri pelivaraa, mutta asiakkaan on mahdollista vaikuttaa siihen, milloin sähköä eniten käyttää.

    ”Jos pystyy ajoittamaan sähkönkulutustaan vuorokauden otollisiin ajankohtiin, kannattaa harkita sellaista sopimusta, jossa on kiinteä perushinta ja kulutusvaikutus.”

    Pörssihintainen sopimus puolestaan on Salomaan mukaan pohdinnan arvoinen, jos sähkönkulutustaan pystyy ajoittamaan halvemmille ajankohdille ja sietämään riskiä siitä, että sähkölaskussa voi olla suurtakin kuukausivaihtelua.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi