Räystäspääsky ja haarapääsky kärsivät karjatilojen määrän vähenemisestä – ”Hyönteismassaa ei synny enää entiseen malliin”
Tervapääskyn kannat ovat pienentyneet Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana 30-50 prosenttia.Tilaajalle
Tervapääskyn kannat ovat pienentyneet Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana 30-50 prosenttia. Kuva: Hannakaisa HolmiRäystäspääsky ja haarapääsky kärsivät karjatilojen määrän vähenemisestä.
Ne liikkuvat muutaman kymmenen metrin korkeudessa napsimassa hyönteisiä.
Räystäs- ja haarapääsky ovat vähentyneet samassa suhteessa kuin karjatilat, lintuharrastaja Heikki Kolunen kertoo.
Etenkin pienten tilojen vähentyminen näkyy pääskymäärissä.
Karjan laidunnus ulkona on vähentynyt ja moni uusi navetta on robottinavetta. ”Hyönteismassaa ei synny enää entiseen malliin.”
”Elintason nousu otetaan luonnosta.”
Tervapääskyn kannat ovat pienentyneet Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana 30-50 prosenttia.
”Vähentyminen johtuu ihmisestä. Elintason nousu otetaan luonnosta”, Kolunen sanoo.
Lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt. Kolunen peräänkuuluttaa monimuotoisuutta. Sekä pelloille että metsiin tarvitaan eri kasveja.
”Kun hyönteisiä on vähemmän, niiden saalistamiseen menee enemmän aikaa ja poikastuotto voi vähentyä.”
Talvet tervapääsky viettää Kongon sademetsien yllä pyörien.
Tervapääsky ei ole läheistä sukua varsinaisille pääskyille, vaan kuuluu kiitäjälintujen lahkoon. Se huiteleekin muita pääskyjä korkeammalla.
Tervapääsky syö ilmaplanktonia: tuulen viemiä kirvoja, ilmavirtojen mukana liikkuvia hämähäkkejä, häälennolla olevia muurahaisia.
Lentomuurahaisen parveilu helteellä on sille herkkupöytä, Kolunen kertoo.
Talvet tervapääsky viettää Kongon sademetsien yllä pyörien. Afrikan sademetsien yllä on valtavat massat hyönteisiä, etenkin termiittejä.
Suomi on tervapääskyn pohjoisinta reuna-aluetta. Rovaniemen pohjoispuolella on yksittäisiä tervapääskyjä, Kolunen kertoo.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat