• Datakeskukset kasvattavat sähkönkulutusta tulevaisuudessa – näin paljon tekoälyn käyttö kuluttaa sähköä muihin palveluihin verrattuna

    Vaikka datakeskusten sähkönkulutus kasvaa nykyisestä, kuluttavat ne silti sähköä vähän muuhun teollisuuteen verrattuna.
    Tilaajalle
    Datakeskukset kuluttivat viime vuonna noin kaksi prosenttia sähköstä eli noin 1,7 terawattituntia.
    Datakeskukset kuluttivat viime vuonna noin kaksi prosenttia sähköstä eli noin 1,7 terawattituntia. Kuva: Johannes Tervo
    Uutiset|Energia
    23.6.202505:00
    Matti Tuominen

    Datakeskusten yleistymisen ennakoidaan lisäävän Suomen sähkökulutusta merkittävästi. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat kuitenkin melko pienen osan Suomen sähköstä.

    Energiateollisuuden tuoreimpien lukujen mukaan vuonna 2024 Suomessa kulutettiin sähköä yhteensä 83 terawattituntia. Datakeskukset kuluttivat noin kaksi prosenttia sähköstä eli noin 1,7 terawattituntia.

    Vertailun vuoksi perinteinen teollisuus kulutti sähköstä noin 40 prosenttia.

    Suomeen suunnitellaan monia datakeskuksia. Datakeskukset, joita Suomeen jo rakennetaan tai jotka todennäköisesti toteutuvat, kasvattavat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän arvion mukaan sähkönkulutusta nykyisestä noin 5–10 prosenttia.

    Leskelän mukaan nyt näköpiirissä oleva datakeskusten mukanaan tuoma sähkönkulutuksen kasvu on samaa luokkaa kuin yhden terästehtaan sähkönkulutus.

    Leskelä muistuttaa, etteivät kaikki suunnitellut datakeskushankkeet toteudu.

    Datakeskusyhdistyksen arvion mukaan datakeskusten sähkönkulutus noin kolminkertaistuu viidessä vuodessa.
    Datakeskusyhdistyksen arvion mukaan datakeskusten sähkönkulutus noin kolminkertaistuu viidessä vuodessa.  Kuva: Jarkko Sirkiä

    Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho arvioi, että datakeskukset ovat myös jatkossa pieni sähkönkuluttaja siitä huolimatta, että niiden määrä lisääntyy tulevina vuosina.

    Datakeskusyhdistys on arvioinut, että vuonna 2030 datakeskukset kuluttavat sähköä 4,5–5,5 terawattituntia.

    Käytännössä datakeskusten sähkönkulutus siis noin kolminkertaistuu viidessä vuodessa. Tällöin datakeskukset kuluttavat noin viisi prosenttia maamme sähköstä.

    2035 mennessä sähkönkulutus kasvaa 6–7-kertaiseksi nykyisestä.

    Esimerkiksi videopalvelu Tiktok kuluttaa sähköä vähemmän kuin tekoälysovellukset.
    Esimerkiksi videopalvelu Tiktok kuluttaa sähköä vähemmän kuin tekoälysovellukset.  Kuva: Jarkko Sirkiä

    Jos kaikki tällä hetkellä suunnitellut datakeskushankkeet toteutuvat, Suomen datakeskuskapasiteetti kasvaa karkeasti noin kahteen gigawattiin. Nykyisin datakeskuskapasiteetti on noin 300 megawattia.

    Viime aikoina hyvin monenlaiset yritykset ovat kertoneet datakeskussuunnitelmistaan.

    Se, millaista palvelua datakeskus pyörittää, vaikuttaa sen sähkönkulutukseen. Esimerkiksi Tiktok, Microsoft ja Google tarjoavat niin sanottuja sisältöpalveluita.

    Terhon mukaan nämä palvelut eivät kuluta sähköä kovinkaan paljoa.

    Sen sijaan tekoälypalvelut kuluttavat sähköä huomattavasti sisältöpalveluita enemmän. Karkeasti arvioiden tuo osuus on Terhon mukaan nyt noin nelinkertainen.

    Tulevaisuudessa tuo osuus luultavasti kymmenkertaistuu nykyisestä.

    Tekoälyä hyödynnetään jo nyt monipuolisesti eri tehtävissä, ja sen käytön ennakoidaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Kovan sähkönkulutuksen taustalla on se, että tekoälypalveluiden pyörittäminen vaatii runsaasti laskentatehoa.

    ”Datakeskukset ovat myös jatkossa pieni sähkönkuluttaja siitäkin huolimatta, että niiden määrä lisääntyy tulevina vuosina.”

    Veijo Terho

    Laskentatehoa saadaan kehittyneistä grafiikkaprosessoreista, joiden käyttäminen vie runsaasti sähköä.

    ”Pitää iso määrä tietoa kahlata nopeasti läpi ja tehdä jotain päätelmiä siitä”, Terho avaa syytä runsaaseen sähkönkulutukseen.

    Datakeskuksen sähkönkulutukseen vaikuttaa myös se, missä se fyysisesti sijaitsee. Datakeskuksissa sähköä kuluu esimerkiksi palvelinten jäähdytykseen.

    Terhon mukaan datakeskuksen sijainnilla on suuri merkitys sähkönkulutukseen. Esimerkiksi palvelinten ja muiden datakeskuksen laitteiden toiminnan sähkönkulutuksen päälle noin 20-30 prosentin osuus, joka muodostuu jäähdytyksestä.

    Suomessa datakeskusten jäähdyttäminen on monia muita maita helpompaa ja halvempaa suhteellisen kylmän ilmaston takia.

    Lisää aiheesta
    • Metsien tuhoriskien seuraaminen ja mallintaminen on jo yleisesti käytössä oleva tapa hyödyntää tekoälyä.

      Tekniikka | Tekoäly ennustaa metsätuhoja ja mallintaa metsävaroja, mutta ihmistä se ei korvaa

      Tilaajalle
    • Esimerkiksi tekoälyn käyttämä vinoutunut data voi tuottaa syrjiviä lopputuloksia. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.

      Tekniikka | Tekoäly voi selvityksen mukaan heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa − näistä syistä se johtuu

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi