Kotimainen energia riittää toukokuuhun – loppuvuosi eletään tuonnin varassa
Bioenergia ry:n mukaan laskennallisesti Suomi toimii kotimaisella energialla vain vajaan viisi kuukautta vuodessa.
Puu on noussut Suomen merkittävimmäksi energian lähteeksi. Metsähakkeen käyttö on kuitenkin vähentynyt parina viime vuonna. Kuva: Pentti VänskäSuomi elää yhä laajasti tuontienergian varassa. Bioenergia ry laskee, että Suomi käyttää 39 prosenttia kotimaista energiaa ja 61 prosenttia tuontienergiaa.
Luvuissa ydinvoima on luettu tuontienergiaksi, koska uraani tulee ulkomailta. Kotimainen energia saadaan puusta ja muista uusiutuvista lähteistä sekä turpeesta.
Kun prosenttiosuudet muutetaan päiviksi, kotimaista energiaa riittää vuoden alusta toukokuun loppupuolelle asti.
Loppuvuoden Suomi toimii tuontienergian varassa – ja se maksaa, Bioenergia ry:n tiedotteessa todetaan.
Tilastokeskuksen mukaan 2010-luvulla energiatuotteita on tuotu Suomeen vuosittain 4–8 miljardia euroa enemmän kuin viety. Noin 60 prosenttia ulkomaisesta energiasta tulee Venäjältä.
Hallituksen tavoite on nostaa kotimaisen energian osuus 55 prosenttiin 2020-luvulla.
"Kotimainen energia työllistää ja suuri osa työpaikoista syntyy haja-asutusalueille, joilla työpaikkoja on muuten vähemmän", Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.
Bioenergia-ala arvioi välittömien ja välillisten työpaikkojen määräksi tällä hetkellä 30 000.
Puu noussut merkittävimmäksi
Puu on noussut Suomen merkittävimmäksi energian lähteeksi ja sen osuus viime vuonna oli jo noin neljännes kaikesta energiasta.
Metsähakkeen käyttö on kuitenkin vähentynyt parina viime vuonna.
Energiayhtiöt näyttävät investoivan pelkästään lämmöntuotantoon eivätkä energiatehokkaaseen yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotannon.
Yhteistuotannon mahdollinen väheneminen on aiheuttanut huolta sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä.
"Vähentynyt sähkön lauhdetuotanto ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon minimointi on lyhentänyt energiapuun vuosikäytön aikajännettä ja vähentänyt puunpolton tarvetta", L&T Biowatti Oy:n Tomi Vartiamäki sanoo.
Hänen mukaansa alan yrittäjille vähentyneet puumäärät ovat aiheuttaneet merkittävää liikevaihdon laskua ja kannattavuusongelmia.
"Pahimmillaan tilanne on ajanut toimijoita konkurssin partaalle", Vartiamäki kertoo.
Myös turpeen energiakäyttö on laskenut. Viime vuonna turvetta paloi kolmannes vähemmän kuin vuosina 2000–2014 keskimäärin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat