Kattokasvihuone lämpiäätietokoneiden hukkalämmöllä
Lassi Remes löytää kattokasvihuoneille useita energialähteitä tietokonesalien lisäksi. Hukkalämpöä tuottavat myös esimerkiksi suuret kaupan liikkeet. MARKKU OJALA/compic Kuva: Viestilehtien arkistoHelsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen katolla seisoo pikkuinen kasvihuone. Siellä chilipaprikat, yrtit, tomaatti, punajuuri ja lehtikaali kasvavat laitoksen palvelinten hukkalämmöllä.
Kattokasvihuone on puutarhatiedettä opiskelevan Lassi Remeksen ja tietojenkäsittelytieteilijä Mikko Pervilän projekti. Remes vastaa kasveista, Pervilä kasvihuoneesta ja lämmityksestä.
Kasvihuoneen ovat rakentaneet tietojenkäsittelytieteen opiskelijat Pervilän idean pohjalta. Tietojenkäsittelytieteen laitokselta on saatu jonkin verran rahoitusta.
”Tämä on tällainen tee se itse -homma”, Remes kertoo.
Ensimmäistä vuotta kokeilussa oleva kasvihuone tuottaa jo satoa. Chilipaprikat annetaan Kumpulan opiskelijaravintolaan, missä niistä tehdään chiliöljyä. Muita vihanneksia on saatu toistaiseksi vähän.
Kasvihuoneella käyvät Remes ja Pervilä vuorotellen. Kasveille on hankittu altakasteluruukut, jotta työmäärä vähenisi. Alussa juostiin edestakaisin kastelukannun kanssa, nyt katolle on saatu vedettyä vesiletku.
Laitteiden lämpö pidentää satokauden maaliskuusta lokakuuhun. Se myös pitää lämpötilan melko vakaana, mistä varsinkin chilipaprikat pitävät.
Talvella kasvihuoneen lämpötila laskee pakkasen puolelle, eikä lisävalaistustakaan ole. Remes suunnittelee yrittävänsä silloin talvettaa arkoja kasveja.
Remeksen toiveena on, että ensi vuodelle saataisiin lisää yhteistyökumppaneita. Yliopistolta tarvittaisiin esimerkiksi kasvihuone, jotta voitaisiin vertailla eri lämmitystekniikoita toisiinsa.
”Kasvien kasvua on tällä hetkellä hankala analysoida tieteellisellä perustalla, koska meillä ei ole kunnon vertailukohtia.”
Remeksen mukaan kattokasvihuoneita voisi soveltaa laajemminkin. Esimerkiksi suurilla marketeilla on paljon hyödyntämätöntä kattopinta-alaa. Ne tuottavat myös valtavat määrät hukkalämpöä.
”Käyttökohteita olisi paljon, jos kiinnostusta löytyisi.”
Vaikka katoissa on kasvihuonepotentiaalia, Remes ei usko, että hukkalämmön hyödyntämisellä olisi suurta merkitystä ruokahuollon kannalta.
”Kehitysmaissa kaupunkiviljelyllä on suuri merkitys. Näin kehittyneessä maassa siitä on lähinnä esteettistä ja sosiaalista hyötyä.”
Hän kuitenkin lisää, että kaupunkiviljelystä on myös pieniä taloudellisia hyötyjä: se saattaa kohentaa paikallista taloutta ja luoda työpaikkoja.
Kaupunkiviljelyllä on myös suotuisia ympäristövaikutuksia.
”Hyötyjä ovat esimerkiksi lämpösaarekeilmiön väheneminen, ilman puhdistuminen ja sadeveden virtauksen parempi kontrollointi.”
Suurilla pinta-aloilla sadevedet voisi kerätä katolta ja käyttää kasvihuoneen kasteluun. Rakentamista rajoittavat kuitenkin kattojen tiukat painorajat.
Kattokasvihuoneen lisäksi Remeksellä on muitakin puutarhaprojekteja. Kotona kasvaa 13 eri chilipaprikalajiketta ja suvun mökillä marjoja, hedelmiä ja vihanneksia yli oman tarpeen. Kandidaatintutkielmansa hän kirjoitti kaupunkiviljelystä.
Puutarha-aktiivi on muuttanut opiskelija-asuntonsa takapihankin kasvimaaksi. Nurmikko on saanut väistyä pihakukkien tieltä.
”Saa nähdä, mitä tarkastaja sanoo, kun muutan lokakuussa pois.”
KATJA SAHLSTEDT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat