Ministeriö: Maakuntien lentokentille valtion ja kaupunkien yhteisrahoitus – koko Suomeen päästävä Helsingistä kolmessa tunnissa

Valtion tukemien maakuntalentojen tulevaisuus on puntarissa, kun hallitus parin viikon kuluttua kokoontuu budjettiriiheensä.

Liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelujen pohjaksi julkaiseman muistion mukaan yhtenäinen rahoitusmalli mahdollistaisi maakuntiin suuntautuvan lentoliikenteen tasapuolisen kohtelun, jos valtio aikoo rahoittaa lentoyhteyksiä myös tulevaisuudessa.

Selvitys ehdottaa esimerkiksi, että valtio voisi siirtymäajan jälkeen osallistua 50 prosentin panostuksella työmatkaliikennettä tukevaan, enintään 10 edestakaista lentoa viikossa mahdollistavaan liikenteeseen.

Hallitus neuvottelee maakuntiin suuntautuvan lentoliikenteen jatkosta budjettiriihessään 19.–20. syyskuuta.

"Suomen talous on saatava kuntoon. Siksi on tarpeen arvioida myös lentoliikenteen tukia huoltovarmuuden, matkailun ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Eri alueita tulee myös kohdella tasavertaisesti”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) tiedotteessa.

Ranne on jo aiemmin kertonut, että nykyistä lentoasemaverkkoa saatetaan karsia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtionyhtiö Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään.

Ohjelmassa todetaan myös, että sisäistä lentoliikennettä kehitetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa ostopalveluliikenteellä.

Hallituksen tavoite on, että koko Suomeen pääsee kolmessa tunnissa Helsingistä.

Finnair lopetti koronan myötä viiden maakuntakentän liikenteen. Sen jälkeen Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki–Vantaan välisiä lentoyhteyksiä on tuettu yli 40 miljoonalla eurolla.

Tukien perusteena on ollut erityisesti alueiden saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarpeet. Nykyinen tukikausi jatkuu 28. huhtikuuta 2024 saakka.

Tällä hetkellä alueita kohdellaan selvityksen mukaan eri tavoin. Viiden Finnairin hylkäämän maakuntakentän osalta valtio on maksanut kaikki ostoliikenteen kustannukset. Porille ei ole kohdennettu lentoliikenteen ostoihin osoitettua tukea ja Savonlinnan lentoliikennettä valtio on rahoittanut 50 prosentin osuudella enintään miljoonalla eurolla vuodessa.

Selvityksessä ehdotettu malli olisi lähellä nykyistä Savonlinnan lentoliikenteen ostojen mallia, jossa valtio on maksanut puolet ja kaupunki puolet kustannuksista.

Päätökset ostettavien yhteyksien jatkosta tulee tehdä budjettiriihessä, jotta mahdolliset kilpailutukset ehditään järjestää, selvityksessä todetaan.

Selvityksessä on käsitelty muun muassa ostettujen lentoyhteyksien tilannetta ja matkustajamäärien kehitystä, saavutettavuutta ja vaihtoehtoisia yhteyksiä. Sen mukaan Jyväskylän reitti tuskin on lähellä markkinaehtoista kannattavuutta. Lisäksi Jyväskylään on olemassa kohtuullisen hyvät vaihtoehtoiset yhteydet.

Melko lähellä markkinaehtoista kannattavuutta on selvityksen mukaan lentoyhteys Kajaaniin ja myös Joensuun lentoyhteydellä on potentiaalia toimia markkinaehtoisesti. Joensuu on muistiossa käsiteltävistä yhteyksistä ainoa, jossa ennen koronaa matkustajamäärä vuositasolla ylitti 100 000 matkustajaa.

Selvityksessä arvioidaan lisäksi, että Kemin lentoyhteys voisi toimia markkinaehtoisesti muutamana päivänä viikossa suoralla yhteydellä.

Savonlinnan lentoliikenne ei ole markkinaehtoisesti kannattanut ennen koronaakaan. Hitaiden tai puutteellisten joukkoliikenteen yhteyksien on katsottu puoltavan erityisesti Savonlinnan kotimaan lentoyhteyksiä.

Porin yhteys on ollut kaupungin omaa ostoliikennettä. Reitin markkinaehtoinen kannattavuus on ollut heikko.