Komissio esittää maataloudelle yli 20 miljardin lisäpottia elvytyksessään – aiemmat leikkausesitykset loiventumassa EU:n uudessa budjettisuunnitelmassa

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona elvytyspaketin, jonka suuruus on 750 miljardia euroa. Siitä 500 miljardia euroa jaettaisiin avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina koronaviruspandemiasta kärsiville jäsenmaille neljän vuoden ajan.

Rahat elvytyskassaan komissio lainaisi markkinoilta. Vakuutena lainoille toimisi EU:n seitsemän vuoden budjetti, johon jäsenmaat maksavat jäsenmaksujaan.

Rahaa kanavoitaisiin EU:n budjetin kautta, ja komission esittelemä uusi budjetti pitäisi sisällään sekä uusia että vanhoja rahoitusohjelmia.

”Viimeiset viikot ovat näyttäneet sen, että meidän pitää investoida Euroopan hyvinvointiin. Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja”, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.

”EU:n budjetti on läpinäkyvä ja se on täynnä ohjelmia, jotka ovat näyttäneet toimivuutensa aikojen saatossa”, von der Leyen jatkoi.

Euroopan komissio panostaisi mittavassa elvytyspaketissaan entistä vahvemmin alue- ja koheesiopolitiikkaan, maaseudun kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Maatalouden tukemiseen komissio ehdottaa noin 24 miljardin euron lisäystä kahden vuoden takaiseen suunnitelmaansa verrattuna. Tästä 15 miljardia ohjattaisiin elvytyspaketin sisältämiin maaseudun kehittämisohjelmiin ja loput unionin maatalousbudjetin sisälle.

Jäsenmaita autetaan siirtymään vähähiiliseen talouteen niin kutsutulla oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla. Tämän ilmastorahaston kokoa komissio haluaisi kasvattaa roimasti. Se nousisi 7,5 miljardista 40 miljardiin euroon.

Lisäksi komissio edistäisi yksityisiä investointeja, joiden tarkoituksena on nostaa Euroopan yrityksiä taloudellisesta kuopasta. Kolmantena elvytyspilarina rahaa jaettaisiin terveydenhoitoon ja tutkimukseen.

Jotta jäsenmaat saisivat elpymisrahoitusta, niiden on tehtävä komissiolle uudistussuunnitelmat, joihin kuuluvat arviot oman talouden kantokyvystä ja sitoutuminen EU:n ilmastotavoitteisiin.

Komissio aikoo etsiä uusia rahoituskohteita lainojen takaisinmaksuun. Näitä voisivat olla esimerkiksi hiilitullimekanismin käyttöönotto, päästökaupan laajentaminen tai muovi- ja digivero. Vaihtoehtoisesti komissio voisi nostaa EU-maiden jäsenmaksuja.

Lainat maksettaisiin takaisin aikaisintaan vuonna 2028, jolloin unionin uusi rahoituskausi alkaa.

Eniten avustuksista hyötyisivät ensimmäisten linjausten mukaan Italia ja Espanja. Suomi saattaisi saada noin 3,5 miljardia euroa avustuksia. Suomen maksuosuus elvytyksistä riippuu siitä, miten kokonaisuutta päätetään lopulta rahoittaa.

Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi olevansa tyytyväinen maaseuturahojen kasvuun.

”Positiivista on, että komissio vaikuttaisi vahvistavan maaseudun kehittämisen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta. Myös Suomen pj-maana tekemä työ EU:n omien varojen suhteen kantaa hedelmää”, hän kommentoi Twitterissä.

Jäsenmaat keskustelevat uudesta budjetista jälleen kesäkuussa. Viimeiset rahoitusneuvottelut kaatuivat helmikuussa siihen, kun tiukinta budjettikantaa edustavat jäsenmaat torppasivat EU-budjetin kokonaistason kasvattamisen.

Otsikkoa tarkennettu 20.6.2020

Lue myös:

EU:n viljelijöiden pomo kummastelee komission elvytyssuunnitelmia: ”Missä universumissa asioita valmistellaan?”

Pääministeri Marin väläytti mahdollisuutta maatalousrahojen "erillisjärjestelyihin" – Suomi pitää kiinni maataloudesta tänään alkavissa EU:n rahoitusneuvotteluissa

Rahoitusneuvottelut keskeytyivät – maatalouteen yritettiin muotoilla uutta mallia, joka ei lähtenyt lentoon, "jäsenmaiden kannat liian kaukana toisistaan"