Riipi katsoo Suomen pärjäävän alle kymmenellä ministeriöllä, jos niiden lisäksi voisi olla poikkihallinnollisia teemaministereitä, kuten tekoälystä vastaava ministeri. Nykyään ministeriöitä on 12. Kuva: Lari Lievonen
Kansanedustaja lakkauttaisi oman siviilityöpaikkansa: ”Se on tarpeeton”
Riipin mukaan Helsinkiin on keskittynyt liikaa valtaa ja sitä pitäisi jakaa enemmän maakunnille.Tilaajalle
Mika Riipi kaipaa aluelähtöisempää päätöksentekoa Suomeen. Kuva: Lari LievonenKeskustan Lapin vaalipiirin kansanedustaja Mika Riipillä on raju ehdotus. Hän haluaa räjäyttää julkisen hallinnon: ministeriöt, virastot ja muun valtionhallinnon.
”Valta on vuosikymmenten ajan valunut Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle ja ministeriöihin”, Riipi sanoo.
Hän ehdottaakin ministeriöiden vähentämistä, tänä vuonna aloittaneiden elinvoimakeskusten lakkauttamista sekä koulutuskuntayhtymien ja maakuntien liittojen lopettamista. Viimeksi mainitussa Riipi olisi edelleen Lapin maakuntajohtajana, jos hän ei olisi noussut Katri Kulmunin (kesk.) tilalle eduskuntaan.
Lisäksi hän esittää erikoissairaanhoidon valtiollistamista.
Riipin visiossa Helsingissä sijaitsevien ministeriöiden valtaa ja vastuita siirrettäisiin hyvinvointialueille ja samalla alueille annettaisiin verotusoikeus.
”Alueet voisivat näin vaikuttaa nykyistä voimakkaammin oman alueensa kehittämiseen.”
Samalla myös hyvinvointialueiden nimestä poistuisi sana ”hyvinvointi”.
”Meillä olisi kunnat, alueet ja eduskunta. Muita rönsyjä ei tarvittaisi.”
”Valta on vuosikymmenten ajan valunut Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle ja ministeriöihin.”
Riipin ehdotuksessa osa nykyisten hyvinvointialueiden valtionrahoituksesta korvattaisiin alueiden keräämillä verotuloilla.
Käytännössä alueilla muodostuvat verotulot jäisivät nykyistä enemmän alueiden oman päätösvallan piiriin. Muutos nykyiseen olisi se, että raha ei kiertäisi valtiovarainministeriön kautta, vaan suurempi osa jäisi suoraan alueille.
”Tämä tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialueet ja maakunnat eivät olisi enää valtiovarainministeriön lieassa.”
Riipi myös avaa sitä, millä tavalla nykyiset virastot tekevät päällekkäistä työtä.
”Esimerkiksi EU-rahoituksen jakamisessa on hyvinkin keinotekoinen raja: elinvoimakeskukset saavat rahoittaa yrityksiä ja maakuntien liitot eivät saa, vaikka molemmat organisaatiot toteuttavat samaa EU-ohjelmaa.”
”Keskustelut ovat tällaista teatteria, nukketeatterikeskusteluja. Ministeriöt tekevät mitä ne itse päättävät.”
Riipillä on useita perusteluita kasvattaa maakuntien valtaa. Hänen mukaansa ministeriöt ja valtio päättävät todellisuudessa alueiden kehittämisestä. Ainakin paperilla maakuntien kehittämisestä vastaavat enimmäkseen maakuntien liitot, mutta Riipin mukaan niillä ei ole riittävää valtaa suhteessa ministeriöihin.
Hän sanoo olleensa ministeriöiden ja maakuntien neuvotteluissa mukana yli kymmenen vuotta.
”Maakuntaliitot ja ministeriöt käyvät nykyään vuosittaiset neuvottelut alueiden kehittämisestä, mutta ne ovat hyvin näennäisiä. Keskustelut ovat tällaista teatteria, nukketeatterikeskusteluja. Ministeriöt tekevät mitä ne itse päättävät.”
Riipi kritisoi sitä, että ministeriöt saavat maakunnilta ilmaisen tilannekuvan, jonka työstäminen vie pari kuukautta.
”Maakunnat sanovat neuvotteluissa tarvitsevansa tätä ja tätä, ne kirjataan ylös, mutta mitään ei tapahdu.”
Riipin mukaan aluelähtöisemmällä päätöksenteolla Suomi saisi aikaiseksi paljon enemmän hyvää.
”Tätä maata viedään Helsingistä käsin, ja me hukataan siinä valtavasti resursseja.”
Riipin mukaan nykyiset ministeriöt katsovat vain omaa ”pientä tonttiaan” ja varjelevat sitä muilta ministeriöiltä.
”Kunnissa on jo vuosikymmeniä sitten siirrytty toimialarajat ylittävään rakenteeseen mutta valtionhallinnossa ei.”
Tällä hän viittaa siihen, että on useita ministeriöitä, mutta niiden välinen yhteistyö on heikkoa.
Toinen haaste liittyy hänen mukaansa ministeriöiden valtaan ja rahaan.
”Virkamiehillä on edelleen hyvin paljon valtaa Suomessa ja se on todella suuri vastus monelle isolle uudistukselle. Ministeriöt näkevät suuret poikkihallinnolliset uudistukset uhiksi, eivätkä ne halua niitä.”
”Meillä on tässä maassa tahoja, jotka eivät missään nimessä halua vahvoja maakuntia, vaan ne haluavat kuristaa loputkin pois ja antaa vallan suurille kaupungeille.”
Kuinka kauan tällainen Riipin visioima hallintouudistus kestäisi?
”Kyllähän laajempaan reformiin pitäisi varata kaksi vaalikautta, jotta sen saisi tehtyä kunnolla.”
Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan helppoa saada näin laajaa uudistusta aikaiseksi, sillä siihen liittyy ideologiaa ja poliittista vääntöä.
”Meillä on tässä maassa tahoja, jotka eivät missään nimessä halua vahvoja maakuntia, vaan ne haluavat kuristaa loputkin pois ja antaa vallan suurille kaupungeille.”
Hänen mukaansa kokoomus ajaa vahvoja suuria kaupunkeja ja osin myös SDP.
”Keskustan DNA:ssa on vahvat alueet, koska Suomessa ei ole kaupunkeja kuin kourallinen. Me myös ajatellaan, että koko maata pitää kehittää.”
Lopuksi Riipi vastaa vielä lyhyesti siihen, miksi hän haluaa lakkauttaa oman siviilityöpaikkansa.
”Koska se on tarpeeton, jos tehtäisiin kokonaisuudistus. Ihan siitä syystä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
