Suomenlahden silakat laihoja - pulleita Selkämerellä

Laihoja ovat silakat ruokakaloiksi, ainakin Suomenlahdella. Tutkimusalus Arandan syksyn matkan perusteella kilohaileja on runsaasti Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella.

Silakka jää laihaksi, koska se häviää kilpailun ravinnosta eli eläinplanktonista, Luke tiedotti torstaina.

Selkämerellä silakkaa riittää ja Arandan trooliin jäi runsaasti vuonna 2014 syntyneitä hyväkuntoisia silakoita.

"Selkämerellä oli runsaasti myös vuonna 2015 syntynyttä silakkaa, mutta vuosiluokka 2016 näytti pienemmältä. Samalla alueella kilohaileja oli vähän, mutta ne olivat kookkaita ja hyväkuntoisia", kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi Lukesta.

Raitaniemen mukaan kymmensenttistä, pientä kilohailia on hyvin runsaasti Itämeren pääaltaan pohjoisosissa ja Suomenlahdella.

Silakoiden laihuus tällä alueella johtuu siitä, että ne häviävät kilohailille kilpailussa eläinplanktonista.

Kilohailin runsaudella on ollut vaikutuksia myös eteläisellä Itämerellä.

Pienen kilohailin runsaus eteläisellä Itämerellä on hyödyttänyt turskaa, vaikka turskat ovat enimmäkseen pieniä. Pohjatroolaus osoitti, että yli 90 prosenttia turskista on alle 40-senttisiä, sanoo tutkija Jukka Pönni Lukesta.

Pönnin mukaan turskia näyttää syntyneen tänä vuonna yhtä paljon tai hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.

Merentutkimusalus Arandan kaikuluotaus- ja koetroolausmatkan aikana otettiin troolinäytteitä 42 pisteestä.

Saalista kertyi 8 400 kiloa, josta 61 prosenttia oli silakkaa, 22 kilohailia ja 16 prosenttia kolmipiikkiä.

Silakkaa oli joka puolella eniten, mutta kilohailin määrät vaihtelivat. Suomenlahden saaliista kolmannes oli kilohailia, kun Selkämereltä sitä tavattiin hyvin vähän.

Silakka on tärkein Suomen merialueen kaupallinen kala. Saaliin arvosta silakkaa on 70 ja kiloista 90 prosenttia.