Paikallista sopimista pitäisi lisätä yrityksissä, selvitysmies Harri Hietala ehdottaa. Työpaikoilla voitaisiin aiempaa enemmän päättää palkoista ja työajasta sekä muista työehdoista
Hietala luovutti torstaina selvityksensä työministeri Jari Lindströmille (ps.). Ministeri lupasi perehtyä esitykseen, mutta muutosten aikataulua hän ei tuoreeltaan arvioinut.
”Selvityksen yksityiskohtiin en ota vielä kantaa.”
Hallitus haluaa ohjelmassaan edistää paikallista sopimista yrityksissä ja uskoo tämän poistavan työllistämisen esteitä. Hanke kuuluu hallituksen kärkiprojekteihin.
Selvitysmies ehdottaa järjestäytymättömille yrityksille nykyistä laajempaa mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen. Nyt nämä eivät täysin voi hyödyntää lakia väljempiä määräyksiä.
Selvityksessä esitetään joustoa työajan liukumiin. Työaikapankki tehtäisiin lailla mahdolliseksi.
Paikallisesti voitaisiin sopia keskimääräisestä työajasta, joka on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.
Vähintään sadan työntekijän yrityksissä valittaisiin henkilöstön edustaja hallintoon, hallitukseen tai johtokuntaan. Näin tehdään nykyään yli 150 työntekijän yrityksissä.
Järjestäytymättömissä vähintään 30 työntekijän yrityksissä paikallisen sopimisen ehtona olisi työntekijöiden edustus yrityksen hallinnossa.
Hietalan mielestä teknisesti helpointa olisi edetä niin, että työehtosopimusten osapuolet sopivat paikallisen sopimisen mahdollisuudesta kaikissa keskeisissä kysymyksissä.
Lainsäädännön muuttaminen on vaihtoehto lisätä paikallista sopimista, jolleivät osapuolet löydä yhteistä tahtoa.
Hietala sanoo kuulleensa selvitystyössään tasapuolisesti työmarkkinoiden osapuolia, sekä työnantajia että työntekijöiden järjestöjä.
Paikallinen sopiminen edellyttää yhteistoimintaa ja luottamusta, jota lailla luodaan. Lait voivat tukea luottamuksen rakentamista.
Hietala arvioi avoimen tiedonkulun puutetta suurimmaksi syyksi, miksei luottamusta ole tähän mennessä juuri edistetty. Siinä tarvitaan pitkäjänteisyyttä.
”Mielenkiintoa ei ole, koska nyt paikallisesti voidaan sopia vain harvoin.”
MTK:n lakimies Vesa Malila arvioi selvitysmiehen ehdotuksia oikeansuuntaisiksi mutta maltillisiksi.
Keskeiset kysymykset järjestelmän uudistamisesta jäävät avoimiksi.
”Toivon työmarkkinajärjestöjen kykenevän sopimaan asioista.”
Maatiloilla ja maaseutuyrityksissä on erityisen suuri tarve paikalliselle sopimiselle.
Järjestelmä on kuitenkin jäykkä, joten muutosta tarvitaan.
Selvitysmiehen ehdotusta Malila pitää hyvin perusteltuna. Hän kiittää järjestäytymättömien työnantajien huomioimista.
Malila uskoo suuren osan maaseututyönantajista ja työntekijöistä olevan valmiita sopimaan suuristakin joustoista. Niistä voidaan alalla jo osin sopia.
Kesällä tehdään pitkää työpäivää ja talvella lyhyttä. Se on jo alan perinne, Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari sanoo.
”Luottamusta tarvitaan molemmin puolin, eikä sitä ole petetty.”
Paikallisen sopimisen lisäämiseen Nilosaari suhtautuu nihkeästi. Hietalan esitys ei kokonaisuutena tunnu hyvältä, sillä siinä puututaan liikaa ja liian isoihin asioihin.
Puuliiton toimialoilla toimii paljon pieniä yrityksiä, kuten maatiloja ja puusepän verstaita. Lisäksi tuhannella työpaikalla ei ole luottamusmiestä.
Juhani Viitala