Hallitus esittää laajakaistarakentamisen tukemista siten, että se kohdistuu valokuitua heikompaan langattomaan teknologiaan ja maaseudun valokuituhankkeet jäävät tuetta, Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen harmittelee.
"Esityksen mukaan käytännössä koko tuki kohdistuu kiinteän langattoman laajakaistan hankkeisiin. Valokuituun pohjautuvat laajakaistahankkeet haja-asutusalueilla vesittyvät."
Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Valtion tuki vuosille 2021–2023 on viisi miljoonaa euroa.
Hallitus esittää, että verkkoyhteyden tuleva nopeus täytyy olla vähintään 100 megabittiä sekunnissa, mutta lähtevä voisi olla vain 30 megabittiä. "Esitys on kuin tunkkainen tuulahdus menneisyydestä. Käytännön minimivaatimus tulee olla myös lähtevän tiedon sadan megabitin nopeus."
Käytännössä langatonta laajakaistaa edistettäisiin siten, että valtion tuella voitaisiin osittain rahoittaa esimerkiksi talojen seinään sijoitettavaa vastaanotinta, jonka hinta on viidensadan euron kieppeillä. Sen avulla lähtevä yhteys jäisi kuitenkin liian matalaksi.
"Tällainen 'purkki' kestää käytännössä korkeintaan kymmenen vuotta ja sitten se on uusittava", Matilainen arvioi.
Myös MTK:ssa hämmästellään, miksi hallituksen esityksessä on tingitty EU:n ja hallitusohjelman 100 megabitin laajakaistatavoitteesta.
Esityksen mukaan ruuhka-aikana vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa liikenteessä 70 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä vain 21 megabittiä, kehitysjohtaja Markus Lassheikki MTK:sta ihmettelee.
Maaseutumatkailun, sisällöntuotannon, maaseutuelinkeinojen ja digitaalisten yritysten toiminnalle tehokas yhteys on elinehto, jota nykyesitys ei tue, pääasiassa alueellisten puhelinyhdistysten yhteistyöelin Finnet toteaa.
Matilaisen mukaan valtion tukirahat menevät hallituksen esityksessä käytännössä isoille operaattoreille eli Elisalle, Telialle ja DNA:lle, jotka pärjäisivät Matilaisen mielestä käytännössä mainiosti ilman tällaista tukea.
"Sen sijaan viidellä miljoonalla eurolla olisi tärkeä merkitys valokuidun rakentamiselle."
Kiinteän laajakaistaverkon saatavuus on Matilaisen mukaan huonoin harvaan asutuilla alueilla.
"Esitys johtaisi toteutuessaan vielä synkempään tilanteeseen. Suomi ottaisi takapakkia koko EU:n heikoimmaksi valtioksi uudessa verkkoteknologiassa."
"Valokuituteknologia on ainoa järkevä ja aikaa kestävä teknologia. Se on myös ympäristön näkökulmasta pitkällä aikavälillä ekologisin ratkaisu", Matilainen painottaa.
"Tutkimusten mukaan kuituverkko kuluttaa vain kymmenesosan sähköä gigatavua kohti langattomiin verkkoihin verrattuna."
EU-tavoitteiden mukaan vuonna 2025 pitää olla mahdollisuus sadan megabitin häiriöttömään yhteyteen. Ruotsissa tavoitteena on tuhannen megabitin nopea yhteys 98 prosentilla väestössä vuoteen 2025 mennessä.
Lue myös:
Valokuituyhteyksien saatavuudessa suuria alueellisia eroja – kuluttajat kokevat hinnat korkeiksi