

Asuntojen myynti- ja vuokrailmoituksissa tulee olla energiatodistus, joka kertoo, millainen energiatehokkuusluokka rakennuksella on. Todistus kuitenkin puuttuu monista ilmoituksista.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke valvoi viikolla 38 tehostetusti energiatodistusten käyttöä.
”Puutteita löytyi paljonkin, mutta olen ollut 10 vuotta näissä hommissa, ja tilanne on huomattavasti parantunut”, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ulla Laapotti.
”Voi joutua maksamaan sakon, jos todistusta ei kaikista kehotuksista ja varoituksista huolimatta teetetä ja asunnon markkinointia jatketaan.”
Energiatodistuksen hankkiminen maksaa joitakin satasia. Hinta voi joillekin olla este energiatodistuksen hankkimiselle. Laapotti arvelee, että suurempi syy on kuitenkin se, että todistuksella on huono maine ja sitä pidetään vaikeaselkoisena.
Todistuksista kuitenkin selviää paljon tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta. Niissä voi myös olla energiatehokkuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia.
Valvontaviikon aikana Varken valvojat lähettivät puutteellisiin myynti-ilmoituksiin kehotuksia, että energiatodistus on laaditutettava. Jos kehotusta ei noudata, seuraavaksi tulee varoitus, sitten uhkasakko.
”Voi joutua maksamaan sakon, jos todistusta ei kaikista kehotuksista ja varoituksista huolimatta teetetä ja asunnon markkinointia jatketaan”, Laapotti sanoo.
Omakotitalolle sakko on 800 euroa. Summa on sitä suurempi, mitä suurempi talo on.
Laapotti arvioi, että kerros- ja rivitaloista noin 5–10 prosentista puuttui energiatodistus.
”Omakotitaloissa niitä puuttuu paljon enemmän. Omakotipuolella on virheellinen kuvitelma, että riittää, kun todistuksen laatii myyntihetkeen. Mutta se pitää olla jo siinä vaiheessa, kun rakennusta markkinoidaan.”

Energiatodistus pitää olla jo myynti-ilmoituksessa, jotta ostajat voivat halutessaan vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Todistus pitää siksi laadituttaa jo hyvissä ajoin.
Energiatodistus perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen. Todistus on voimassa 10 vuotta sen antopäivästä.
Motivan tilastojen mukaan suurin osa (39 %) ennen vuotta 2000 rakennetuista pientaloista kuuluu energiatehokkuusluokkaan D. Toiseksi eniten rakennuksia on luokassa E (31 %).
Vuosituhannen vaihteen jälkeen rakennetuista pientaloista yli puolet (54 %) kuuluu energiatehokkuusluokkaan B. Viidennes rakennuksista kuuluu luokkaan A.
Luvut perustuvat vuoden 2018 lakiin energiatodistuksista.
”Rakentamismääräykset ovat tiukentuneet ajan saatossa reilusti. Esimerkiksi rakenteiden lämmönpitävyyteen, ilmatiiveyteen, ilmanvaihtoon ja energiatehokkuuteen on tullut yhä tiukempia vaatimuksia”, kertoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.
”Tärkeintä energiaremontissa on, että se tehdään suunnitelmallisesti.”
Kettusen mukaan vanhankin omakotitalon voi remontoida A-energiatehokkuusluokkaan.
Esimerkiksi 1980-luvun vesikiertoisella sähkölämmityksellä varustetun pientalon energiatehokkuutta voi parantaa muun muassa vaihtamalla lämmitysjärjestelmän lämpöpumppuun tai kaukolämpöön, uusimalla ikkunat, tiivistämällä rakenteita ja lisäeristämällä yläpohjan kattoremontin yhteydessä.
”Tärkeintä energiaremontissa on, että se tehdään suunnitelmallisesti. Tehdään asiat järkevässä järjestyksessä.”
Energiaremontin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida suoraan, sillä laskennallisesta energiatehokkuudesta kertovan E-luvun lisäksi energiankulutukseen vaikuttaa asukkaan oma toiminta. Eri energiamuodoillakin on erilaiset kustannukset.
”Jos sähkökattila, jolla lämmitetään vesikiertoisia pattereita, vaihdetaan maalämpöpumppuun, niin tilojen lämmitykseen tarvittavan sähkön määrä voi pudota kolmannekseen”, Kettunen kertoo esimerkiksi.
”Jos sähkökattila kuluttaa 15 000 kilowattituntia ja se korvataan maalämpöpumpulla, joka kuluttaa 5 000 kilowattituntia, ja sähkön hinta on 15 senttiä kilowattitunnilta, niin euroissa säästö on 750 euroa vuodessa.”