
Energiakaupungit ry on ilmaissut huolensa Suomen sähköjärjestelmän kestävyydestä, jos kiinteistöt siirtyvät kaukolämmöstä sähköstä riippuvaiseen maalämpöön.
Tällöin rakennuksen sähkönkulutus kasvaa pakkasella eksponentiaalisesti, yhdistys huomauttaa.
”Orpon hallitus on viime viikolla kaikessa hiljaisuudessa vienyt EU:n notifikaatioprosessiin uuden e-lukuasetuksen, joka määrittää perustan rakennusten energiatehokkuuden arvioinnille. Esityksessä ei tehty minkäänlaista arviota asetuksen vaikutuksiin Suomen energiajärjestelmään”, Energiakaupungit ry on tiedottanut.
Käytännössä ratkaisu ohjaa kiinteistöjä irtautumaan kaukolämmöstä ja kasvattaa sähköön nojaavaa lämmitystä tavalla, jota järjestelmä ei ole suunniteltu kestämään, yhdistys huomautti.
Muun muassa rakennusten energiatehokkuustiimiä johtava Jani Kemppainen Talonrakennusteollisuus ry:stä ei näe, että uusi e-asetus suosisi maalämpöä kaukolämmön kustannuksella.
”Meille on tulossa uudet energiatehokkuusvaatimukset ja energiamuotokertoimet, joissa sähkön ja kaukolämmön kertoimet putoavat kumpikin 25 prosenttia. Niiden kilpailutilanne pysyy siis tismalleen samana kuin nykyäänkin”, Kemppainen sanoo.
Energiamuotokertoimet tulivat käyttöön vuonna 2012. Ne perustuivat primäärienergiakertoimiin, jotka kuvaavat, kuinka paljon energiaa piti käyttää saadakseen yhden kilowattitunnin sähköä tai lämpöä, ja mikä oli järjestelmien hukka.
Sähkölle kerroin oli hieman yli kaksi, öljylle yksi ja kaukolämmölle noin 0,9. Siitä lähtien kertoimet ovat kuitenkin Kemppaisen mukaan lähteneet elämään täysin poliittista elämää, eivätkä ne enää perustu tieteelliseen laskentaan.
”Ehdotimme lausunnossa paluuta primäärienergiakertoimeen, mutta turhaan. Molempien kerroin olisi noussut, mikä olisi marginaalisesti hyödyttänyt sähköä.”
”Jos kaukolämmön helpotuskerroin olisi sallittu lupaa hakiessa, se olisi tuottanut huonompia rakennuksia. Emme halua niitä, vaan energiatehokkaita ja vähähiilisiä rakennuksia.”
Alempaa e-luvun kerrointa ei silloin voi enää käyttää.
Erikseen laadittavassa energiatodistuksissa helpotuskerrointa voidaan käyttää nykyrakennuksissa, mutta ei enää haettaessa lupaa korjausrakentamiseen.
”Nyt tulee hassu tilanne, kun vaikkapa 1980-luvulla rakennetun asuinkerrostalo hakee energiatodistuksen, saa rakennus alennetun e-luvun. Rakennuksen ostoenergian määrä edellisenä kalenterivuotena kertoisi kuitenkin todellisuudessa rakennuksen energiatehokkuudesta enemmän.”
Alhaisen e-luvun saaneen asuinkerrostalon hakiessa lupaa korjausrakentamiseen e-luku onkin sitten aiempaa korkeampi, kun alempaa kerrointa ei silloin voi enää käyttää.
Kokonaisuus selviää Kemppaisen mukaan myöhemmin syksyllä, kun päätetään lainsäädännön käyttöönoton aikataulusta.
Julkisen tahon omistamat rakennukset ovat uusien energiatodistusten piirissä joka tapauksessa vuodesta 2028 alkaen, joka voisi olla hyvä hetki ottaa uusia vaatimuksia käyttöön myös korjausrakentamiseen.
Rakennusten energiatehokkuusasetus (E-asetus) on ympäristöministeriön säädöskokonaisuus, joka määrittää rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistason Suomessa.
Sen keskiössä oleva E-luku kertoo rakennuksen laskennallisen ostoenergiankulutuksen vuodessa painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla.
Primäärienergiakertoimet yhteismitallistavat eri energiamuodot (esimerkiksi sähkö ja puu) ja otetaan huomioon koko tuotantoketjun häviöt alkulähteeltä käyttöpaikkaan. Mitä pienempi kerroin, sitä energiatehokkaampi tai uusiutuvampi energianlähde on.