• ”Nyt tulee hassu tilanne” – energiapihit talot ovat Rakennusteollisuuden etusijalla

    Keskustelu rakennusten energiatehokkuudesta jatkuu.
    Tilaajalle
    Energiatehokkuuden vaatimukset kasvavat tulevaisuudessa rakennusten uudis- ja korjauskohteissa.
    Energiatehokkuuden vaatimukset kasvavat tulevaisuudessa rakennusten uudis- ja korjauskohteissa. Kuva: Timo Heikkala
    Uutiset|Rakentaminen
    15.5.202605:00
    Harri Kallio-Kurssi

    Energiakaupungit ry on ilmaissut huolensa Suomen sähköjärjestelmän kestävyydestä, jos kiinteistöt siirtyvät kaukolämmöstä sähköstä riippuvaiseen maalämpöön.

    Tällöin rakennuksen sähkönkulutus kasvaa pakkasella eksponentiaalisesti, yhdistys huomauttaa.

    ”Orpon hallitus on viime viikolla kaikessa hiljaisuudessa vienyt EU:n notifikaatioprosessiin uuden e-lukuasetuksen, joka määrittää perustan rakennusten energiatehokkuuden arvioinnille. Esityksessä ei tehty minkäänlaista arviota asetuksen vaikutuksiin Suomen energiajärjestelmään”, Energiakaupungit ry on tiedottanut.

    Käytännössä ratkaisu ohjaa kiinteistöjä irtautumaan kaukolämmöstä ja kasvattaa sähköön nojaavaa lämmitystä tavalla, jota järjestelmä ei ole suunniteltu kestämään, yhdistys huomautti.

    Lisää aiheesta
    • Energiakaupungit ry:n mukaan hallituksen energiapolitiikka vaarantaa sähköjärjestelmän kestävyyden. Kuvassa on Alvan Rauhalahden voimalaitos Jyväskylässä.

      Energia | Vakava varoitus hallituksen energiapolitiikasta: ”Romuttaa energiajärjestelmän kestävyyden, nostaa hintoja”

    Muun muassa rakennusten energiatehokkuustiimiä johtava Jani Kemppainen Talonrakennusteollisuus ry:stä ei näe, että uusi e-asetus suosisi maalämpöä kaukolämmön kustannuksella.

    ”Meille on tulossa uudet energiatehokkuusvaatimukset ja energiamuotokertoimet, joissa sähkön ja kaukolämmön kertoimet putoavat kumpikin 25 prosenttia. Niiden kilpailutilanne pysyy siis tismalleen samana kuin nykyäänkin”, Kemppainen sanoo.

    Energiamuotokertoimet tulivat käyttöön vuonna 2012. Ne perustuivat primäärienergiakertoimiin, jotka kuvaavat, kuinka paljon energiaa piti käyttää saadakseen yhden kilowattitunnin sähköä tai lämpöä, ja mikä oli järjestelmien hukka.

    Sähkölle kerroin oli hieman yli kaksi, öljylle yksi ja kaukolämmölle noin 0,9. Siitä lähtien kertoimet ovat kuitenkin Kemppaisen mukaan lähteneet elämään täysin poliittista elämää, eivätkä ne enää perustu tieteelliseen laskentaan.

    ”Ehdotimme lausunnossa paluuta primäärienergiakertoimeen, mutta turhaan. Molempien kerroin olisi noussut, mikä olisi marginaalisesti hyödyttänyt sähköä.”

    ”Jos kaukolämmön helpotuskerroin olisi sallittu lupaa hakiessa, se olisi tuottanut huonompia rakennuksia. Emme halua niitä, vaan energiatehokkaita ja vähähiilisiä rakennuksia.”

    Alempaa e-luvun kerrointa ei silloin voi enää käyttää.

    Erikseen laadittavassa energiatodistuksissa helpotuskerrointa voidaan käyttää nykyrakennuksissa, mutta ei enää haettaessa lupaa korjausrakentamiseen.

    ”Nyt tulee hassu tilanne, kun vaikkapa 1980-luvulla rakennetun asuinkerrostalo hakee energiatodistuksen, saa rakennus alennetun e-luvun. Rakennuksen ostoenergian määrä edellisenä kalenterivuotena kertoisi kuitenkin todellisuudessa rakennuksen energiatehokkuudesta enemmän.”

    Alhaisen e-luvun saaneen asuinkerrostalon hakiessa lupaa korjausrakentamiseen e-luku onkin sitten aiempaa korkeampi, kun alempaa kerrointa ei silloin voi enää käyttää.

    Kokonaisuus selviää Kemppaisen mukaan myöhemmin syksyllä, kun päätetään lainsäädännön käyttöönoton aikataulusta.

    Julkisen tahon omistamat rakennukset ovat uusien energiatodistusten piirissä joka tapauksessa vuodesta 2028 alkaen, joka voisi olla hyvä hetki ottaa uusia vaatimuksia käyttöön myös korjausrakentamiseen.

    E-asetus

    Rakennusten energiatehokkuusasetus (E-asetus) on ympäristöministeriön säädöskokonaisuus, joka määrittää rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistason Suomessa.

    Sen keskiössä oleva E-luku kertoo rakennuksen laskennallisen ostoenergiankulutuksen vuodessa painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla.

    Primäärienergiakertoimet yhteismitallistavat eri energiamuodot (esimerkiksi sähkö ja puu) ja otetaan huomioon koko tuotantoketjun häviöt alkulähteeltä käyttöpaikkaan. Mitä pienempi kerroin, sitä energiatehokkaampi tai uusiutuvampi energianlähde on.

    Lisää aiheesta
    • Energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden rakennusvaatimusten odotetaan johtavan talojen suunnittelussa myös ikkuna-alan pienenemiseen. Kuvassa Skanskan ympäristöluokiteltu 10-kerroksinen Ambra-asuinrakennus Helsingin Jätkäsaaressa.

      Rakentaminen | Rakentamisen kiristyvät vaatimukset tuovat uusiin taloihin nykyistä pienemmät ikkunat

      Tilaajalle
    • Suomessa on lähes 570 000 omakotitaloa, joita kaavailtu direktiivi saattaa koskea. Aihekuva.

      Rakentaminen ja remontointi | EU uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit kalliiseen pakkoremonttiin

    Artikkelin aiheet
    rakennusten energiatehokkuus
    e-lukuasetus
    Rakennusteollisuus
    Energiakaupungit
    energiamuotokertoimet
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein