Energiakaupungit ry:n mukaan Orpon hallitus on betonoimassa ratkaisun, joka johtaa suomalaisten energiakustannusten kasvuun sekä heikentää energiaturvallisuutta. Kuva: Jarno Mela
Vakava varoitus hallituksen energiapolitiikasta: ”Romuttaa energiajärjestelmän kestävyyden, nostaa hintoja”
Energiakaupungit ry:n mukaan jo hyvin maltillinen siirtymä pois kaukolämmöstä kasvattaa merkittävästi sähkön huipputehon tarvetta.
Energiakaupungit ry:n mukaan hallituksen energiapolitiikka vaarantaa sähköjärjestelmän kestävyyden. Kuvassa on Alvan Rauhalahden voimalaitos Jyväskylässä. Kuva: Petteri KivimäkiSuuret kuntaomisteiset energiayhtiöt arvostelevat jyrkästi hallituksen tuoreita linjauksia, jotka johtavat niiden mukaan sähkön huipputehotarpeen kasvuun erityisesti pakkasjaksoilla.
Energiakaupungit ry varoittaa, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen edistämä e-lukuasetus uhkaa romuttaa Suomen energiajärjestelmän kestävyyden.
”Orpon hallitus on viime viikolla kaikessa hiljaisuudessa vienyt EU:n notifikaatioprosessiin uuden e-lukuasetuksen, joka määrittää perustan rakennusten energiatehokkuuden arvioinnille. Esityksessä ei tehty minkäänlaista arviota asetuksen vaikutuksiin Suomen energiajärjestelmään”, Energiakaupungit ry toteaa tiedotteessaan.
”Käytännössä ratkaisu ohjaa kiinteistöjä irtautumaan kaukolämmöstä ja kasvattaa sähköön nojaavaa lämmitystä tavalla, jota järjestelmä ei ole suunniteltu kestämään.”
”Käytännössä ratkaisu ohjaa kiinteistöjä irtautumaan kaukolämmöstä ja kasvattaa sähköön nojaavaa lämmitystä tavalla, jota järjestelmä ei ole suunniteltu kestämään.”
Lisäksi hallitus päätti kehysriihessä 110 miljoonan euron energiaremonttituista. Energiatehokkuuslinjausten myötä tuki kohdistuu energiayhtiöiden mielestä herkästi juuri sellaisiin remontteihin, joissa peruskorjauksen yhteydessä irtaudutaan kaukolämmöstä ja asennetaan sähköön perustuva lämpöpumppu.
“Hallituksen linjaukset vaarantavat sähköjärjestelmän kestävyyden, sillä ne ohjaavat peruskorjaamaan rakennuksia siten, että lämmitystapaa vaihdetaan kaukolämmöstä sähköstä riippuvaiseen kiinteistökohtaiseen lämpöpumppuun. Tällöin rakennuksen sähkönkulutus kasvaa pakkasella eksponentiaalisesti”, Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Eero Haapalehto sanoo.
”On käsittämätöntä ja törkeää, että hallitus on ilman minkäänlaista vaikutusarviointia sivuuttanut varoitukset sähköjärjestelmän vaarantumisesta”, Haapalehto arvostelee.
Yhdistys muistuttaa, että hallituksen vastuuministerille on toimitettu selkeästi perusteltu laskelma sääntelyn potentiaalisista vaikutuksista sähköjärjestelmään. Sen mukaan jo hyvin maltillinen siirtymä pois kaukolämmöstä kasvattaa merkittävästi sähkön huipputehon tarvetta.
“Olemme tuottaneet maltillisiin oletuksiin perustuvan laskelman, jossa vain viiden prosentin siirtymä kaukolämmöstä maalämpöön johtaa sähkön huipputehotarpeen kasvuun vähintään 320 megawatilla, mikä vastaa lukuisten keskisuurten voimalaitosten sähköntuotannon maksimikapasiteettia”, Haapalehto toteaa.
”Hallitus on betonoimassa ratkaisun, joka johtaa suomalaisten energiakustannusten kasvuun sekä heikentää energiaturvallisuutta.”
Avoimeksi on jäämässä myös se, mistä tarvittava huipputeho aiotaan ottaa.
”Hallitus on betonoimassa ratkaisun, joka johtaa suomalaisten energiakustannusten kasvuun sekä heikentää energiaturvallisuutta. Hallituksen tulisi vielä vetää hätäjarrua ja palauttaa energiatehokkuussääntely valmisteluun, ja varmistaa näin suomalaisille edullinen, turvallinen ja puhdas energiatulevaisuus”, Haapalehto vaatii.
Energiakaupungit ry:n 13 jäsenyhtiötä ovat Alva-yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, KSS Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tampereen Energia Oy, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab, Vaasan Sähkö Oy ja Vantaan Energia Oy.
”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa on valmisteltu avoimesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2024.”
Ympäristöministeriön rakennusneuvos Katja Outisen mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyvä niin sanottu e-lukuasetus ei muuta kaukolämmön ja sähkön energiamuotokertoimien suhdetta, vaan ne säilyvät nykyisellään.
”Väitteet, joiden mukaan valmisteilla olevat energiatehokkuussäädökset vaarantaisivat Suomen sähköjärjestelmän ja kannustaisivat siirtymään pois kaukolämmityksestä, eivät pidä paikkaansa”, Outinen sanoo.
Outisen mukaan ei myöskään ole totta, että asetusta olisi valmisteltu ”kaikessa hiljaisuudessa.”
”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa on valmisteltu avoimesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2024. Valmistelua on tukenut sidosryhmistä koostuva laaja seurantatyöryhmä, ja asetusten valmistelua erilliset sidosryhmistä koostuvat valmisteluryhmät.”
Lisätty ympäristöministeriön rakennusneuvoksen kommentit juttuun keskiviikkona 29.4. klo 20:03.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
