Kattaalan tilan biokaasulaitos jauhaa kaasua kunnan putkiverkostoon. Laitos on edelleen ylösajovaiheessa ja tuotantoa pystytään kasvattamaan, Niko Kauhanen kertoo. Kuva: Petteri KivimäkiVieremäPieni savolaiskunta tekee sen, mistä isot kaupungit voivat vain haaveilla – maatalous mahdollistaa hiilineutraaliuden
Muutamassa vuodessa Vieremälle on syntynyt biokaasuklusteri, jolle ei löydy muualta Suomesta vertaistaan.TilaajalleYlä-Savossa uusiutuvan energian voittokulku etenee. 3 300 asukkaan Vieremä on irtautunut viime vuosina fossiilienergiasta poikkeuksellisen nopeasti.
Kunnanjohtaja Mika Suomalaisen mukaan seudun maatalousvaltaisuus antaa etulyöntiaseman.
”Neljä vuotta sitten Vieremän kunnanvaltuusto hyväksyi uuden ilmastosuunnitelman, jonka yhteydessä päätettiin irtaantua kokonaan fossiilisista polttoaineista. Kun kunta tämän jälkeen luopui öljystä kaukolämmön varavoimana, korvattiin se paikalliselta maatilalta tulevalla nestemäisellä biokaasulla.”
Muutamassa vuodessa Vieremälle on syntynyt biokaasuklusteri, jolle ei löydy muualta maasta vertaistaan.
”Kaikki kunnan kalusto on muutettu biokaasukäyttöiseksi. Autot ja traktorit sekä latukone käyvät biokaasulla. Parhaillaan sähköistämme kunnan pienkalustoa, kuten ruohonleikkureita, raivaussahoja sekä muita vastaavia työkaluja”, Suomalainen toteaa.
”Kaikki kunnan kalusto on muutettu biokaasukäyttöiseksi. Kunnan autot ja traktorit sekä myös latukone käyvät biokaasulla.”
Vieremä on näillä näkymin fossiilivapaa jo ensi vuonna. Maaseutukunta jättää kirkkaasti jälkeensä Suomen suuret kaupungit, joissa hiilineutraalisuustavoitteet ovat edenneet hitaammin.
”Potentiaalia siirtymään on ollut jo kauan, sillä paikallisilla maatiloilla syntyy paljon biokaasun tuotantoon sopivia jakeita. Biokaasuasia on ollut esillä vähintään 15 vuoden ajan, mutta potentiaali lähti toteutumaan vasta pari vuotta sitten”, Suomalainen kertoo.
Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen tankkasi paikalliselta maatilalta peräisin olevaa biokaasua autoonsa. Kuva: Petteri KivimäkiKun vieremäläinen maatila saatiin sitoutumaan biokaasun toimittamiseen, ryhtyi kunta tuumasta toimeen tarvittavan infrastruktuurin rakentamisessa.
”Ratkaisumme ominaispiirre on putkilogistiikka. Biokaasu siirtyy maatilan biokaasulaitokselta 14 kilometrin päästä putkia pitkin Vieremän keskustaan”, kunnanjohtaja havainnollistaa.
Kunnan taajamassa biokaasu paineistetaan, puhdistetaan, hajustetaan ja jaellaan edelleen.
”Sitä voi tankata tankkauspisteellä biokaasuautoihin. Lisäksi kaasua menee paikallisen teollisuuden käyttöön.”
Biokaasuputkiverkoston toteuttamisesta vastasi ja sitä hallinnoi kunnan tytäryhtiö Vieremän Lämpö ja vesi oy. Tytäryhtiö vastaa kaukolämpötuotannosta taajaman alueella.
Vieremällä kunnan kulkuneuvot käyvät biokaasulla. Kuva: Petteri KivimäkiPutki-infran rakentaminen maan alle maksoi noin miljoona euroa.
”Meillä on vireillä aiesopimuksia myös uusien maatilojen kanssa, joilla on kiinnostusta lähteä mukaan tuottamaan biokaasua. Tämä huomioitiin jo putken reittiä suunniteltaessa”, Mika Suomalainen kertoo.
Maatiloilla sijaitsevat biokaasulaitokset voidaan yhdistää suoraan runkoputkeen erillisellä yhteysputkella.
”Putkiratkaisu on osoittautunut käytännössä erinomaisen hyväksi. Suurin hyöty tulee siitä, ettei lopputuotetta tarvitse siirrellä pitkiä matkoja paikasta toiseen, vaan kaikki tulee läheltä.”
”Suurin hyöty tulee siitä, ettei lopputuotetta tarvitse siirrellä pitkiä matkoja paikasta toiseen, vaan kaikki tulee läheltä.”
Vieremällä paikallinen teollisuuskin on osoittanut mielenkiintoaan fossiilisista luopumiseen.
”Kunnan suurin työllistäjä Ponsse luopui jo kolme vuotta sitten propaanin käytöstä maalausprosessin lämmityksessä”, Suomalainen mainitsee.
Biokaasulaitos on ollut toiminnassa Kattaalan tilalla puolitoista vuotta. Kuva: Petteri KivimäkiVieremäläisen Kattaalan tilan biokaasulaitos aloitti toimintansa puolitoista vuotta sitten. Se oli lähtölaukaus energiamurroksen käynnistymiselle koko kunnassa.
”Uusiutuva energia on kiinnostanut pitkään. Kun kunta tarjoutui ostamaan kaiken tuottamamme biokaasun ja myös pankki sekä ely-keskus mahdollistivat investoinnin, lyötiin kuokka maahan”, Kattaalan tilan työntekijä Niko Kauhanen kertoo.
Kauhasen mukaan biokaasulaitos on edelleen ylösajovaiheessa.
”Kartoitamme, millaista tuotantomäärää on kannattavaa ajaa. Tuotettavan biokaasun määrä asettuu aikanaan kysynnän mukaan. Rahkeita on tuottaa nykyistä enemmänkin”, Kauhanen puntaroi.
”Kartoitamme, millaista tuotantomäärää on kannattavaa ajaa.”
Biokaasulaitoksen työntekijä rohkaisee muitakin seudun tiloja lähtemään mukaan energiantuotantoon.
”Kaikki kynnelle kykenevät mukaan vain. Kysyntää biokaasulle varmasti on, ja ajan saatossa tästä on tarkoitus saada merkittävää tulovirtaa.”
Vieremä on uusiutuvan energian edelläkävijä. Kunnan kaukolämpölaitos pyörii paikallisella hakkeella sekä aurinkovoimalla. Lisäksi koekäytössä on vertikaalinen tuulivoimalaitos. Kuva: Petteri KivimäkiKunnanjohtaja Suomalaisen mukaan biokaasuhanke on ollut kaikessa mittavuudessaan samaan aikaan haastava ja erittäin innostava.
”Monesti kuulee, että meidän ei Suomessa kannata pyristellä uusiutuvan energian suhteen, koska olemme niin pieni maa. Muistuttaisin, että Nokia omilla innovaatioillaan muutti koko maailman kommunikaatiokulttuurin. Sama on tehtävissä uusiutuvan energian ja biokaasukulttuurin osalta”, Suomalainen sanoo.
”Biokaasun käytön lisääminen on maaseudun paras keino edistää Suomen riippumattomuutta tuontienergiasta. Samalla lisätään maaseudun elinvoimaa ja maatalouden toimintaedellytyksiä sekä alennetaan elintarviketuotannon hiilijalanjälkeä. Kaikki voittavat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
