Jalasjärveläisen Ala-Marttilan tilan ulkorakennuksessa jyskyttää niin, että korvissa soi. Iso kuusipyttyinen moottori imee kiduksiinsa tilan lietelannasta uutettua biokaasua, josta jalostuu generaattorin välityksellä sähköä.
Maitoa, sianlihaa, leipäviljaa, öljykasveja sekä energiaa tuottava tila on investoinut vuosien kuluessa mittavia summia kiertotalouteen.
”Päätös tilareaktorille saatiin jo 2021, jolloin homma lähti liikkeelle, ja sille haettiin pian jatkoja elpymisrahoista. Piti kuitenkin nostaa kädet pystyyn ja todeta, että me aletaan tuottaa ja kumppanit jalostaa ja myydä”, sanoo Kyösti Marttila.
Prosessi tuottaa ohessa nestejakeista rejektiä, joka parantaa lietelannan logistiikkaa ja liukoisen typen käyttöä pellolla.
Tilakohtainen biokaasun jalostus investointilupineen ja laitteistoineen on miljoonaluokassaan niin merkittävä, ettei se ole mahdollista maatilakokoluokan biokaasutuottajalle.
”Omat traktorit ja autot saavat biokaasun tilalta, ja kylillä on jonkinlainen kaasuautokanta sitä hyödyntämässä”, Marttila sanoo.
Aiempi kehitystyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa on etenemässä seuraavaksi kymmenien muiden tilojen mukana osaksi Kurikan biokaasuekosysteemiä.
Pitkään valmisteltu investointihanke Kurikassa on nytkähtämässä toteutukseen, kunhan loppurahoitus saadaan kasaan.
”Kurikan ekosysteemi on nesteytettyä biometaania tuottava uniikki, skaalautuva ja aidosti avoin kokonaisuus. Se rakennetaan nimenomaan maatalouden biokaasutuotannon tarpeita ajatellen”, kertoo hanketta isännöivä Kurikan Kaukolämpö oy:n toimitusjohtaja Petri Viinikainen.
Suunnitelmassa Kurikan Ikarin teollisuusalueelle nousee kahdessa vaiheessa iso, keskitetty biokaasulaitos. Laitos tarjoaa alueen maatalousyrityksille mahdollisuuksia lantajakeiden ja peltobiomassojen käsittelyyn.
Ensimmäinen vaihe käsittää 50 gigawattituntia, johon on jo luvat. Tavoitteena on 100 gigawattitunnin yksikkö.
Ikarista raakakaasu johdetaan putkessa reilut parikymmentä kilometriä Jalastuulen liikenneaseman lähelle rakennettavaan nesteytysyksikköön.
Nesteytetty biometaani myydään tankkauspisteellä valtatie 3:n vilkkaassa risteyksessä, jonka kautta kulkee ajoittain jopa tuhat raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Tankkaamaan päästäneen vuonna 2027.
”Paikka on yksi parhaista koko maassa, koska se sijaitsee Suomen vilkkaimmassa raskaan liikenteen solmukohdassa. Tämä on merkittävä kehitysaskel yhdessä maan suurimmassa maatalouspitäjässä”, kertoo Kurikan Energian ja Lännen Biokaasun hallituksen puheenjohtaja Sami Keskinen.
Lisäksi putkistoverkostoa jatketaan tiloille, joista raakakaasua saadaan nesteytykseen. Tiloille tilitetään korvaus toimitetun raakakaasun analyysin perusteella. Moni hankkeen maatiloista toimittaa jalostukseen lietelantaa, ei itse kaasua.
Valmisteltu biokaasuekosysteemi voi Keskisen mukaan korvata neljä miljoonaa litraa raskaan liikenteen dieseliä vuosittain.
Tammikuusta lähtien tilatason hankkeet ovat voineet saada investointitukea, vaikka kaikki tilan tuottama energia myytäisiin ulkopuolelle.
Keskitetty nesteytysasema parantaa maatilojen mahdollisuuksia tehdä biokaasuinvestointeja, koska se tuo vakaan vaihtoehdon biokaasun jakelua varten.
Hankkeen arvioidaan synnyttävän lisäksi noin 10 miljoonan euron arvosta täydentäviä maatilojen biokaasuinvestointeja.
”Tämän kokoluokan hankkeet kiinnostavat kotimaisia ja kansainvälisiä rahoittajia.”
Biokaasuekosysteemin kokonaisinvestointi on arviolta 47 miljoonaa euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriöltä viime vuonna saadun 11,6 miljoonan euron määräaika on 2026 lopulla. Valtion tuen rinnalla tarvitaan miljoonien eurojen rahoituspäätöksiä.
Hanketta kehittävä Gas1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Kallio luottaa lisärahoituksen saamiseen. Lopullisen investointipäätöksen valmistelutyö käy jo kovaa vauhtia.
”Uskomme, että meillä on hyvä investointivalmis kokonaisuus kunnossa jo syksyyn mennessä”, Kallio sanoo.
Rahoituksesta neuvotellaan pääomasijoittajien kanssa. Pankkien luottotiskillä ei ole käyty.
”Tämän kokoluokan hankkeet kiinnostavat kotimaisia ja kansainvälisiä rahoittajia. Nyt on viimeistelyvaihe sopimuksien ja rahoittajien kanssa, jotta kokonaisuus on kasassa.”
Suomeen on suunnitteilla tai valmistumassa vuonna 46 merkittävää laitoshanketta. Toteutuessaan ne yli kaksinkertaistavat nykyisen biokaasun tuotantokapasiteetin 1,4 terawattitunnilla.
Suomi tavoittelee biokaasun tuotannon kasvattamista 4 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.
