

Metsän kätkössä, vain noin kilometrin päässä Atrian Nurmon tuotantolaitoksista, kohoaa kaksi valtavaa metallisäiliötä yli puiden latvojen.
Suomen lantakaasu oy rakentaa kymmenen hehtaarin tontille kovaa vauhtia Suomen ensimmäistä suuren mittakaavan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitosta.
Suomeen on vuoteen 2027 mennessä suunnitteilla tai rakenteilla kaikkiaan 36 laitosta eri toimijoilta. Lisäksi 10 hankkeella on avoin aikataulu.
Suomen lantakaasu oy kiirehtii Nurmoon jo kolmattakin mädättämösäiliötä, kunhan sen protokollat saadaan valmiiksi. Yksi säiliö vetää toimiessaan 9,5 miljoonaa litraa ”sitä itseään”.
Ennen mädätystä säiliöissä tiloilta noudettu lanta murskataan vastaanottorakennuksessa, minkä jälkeen panokset pastöroidaan sekoitusaltaissa.
”Näin mitään taudinaiheuttajia ei mene lantaan. Mädättämössä tavara viipyy noin 30 päivää ennen pumppausta jälkimädättämöön ja siitä eteenpäin jalostukseen”, kertoo laitospäällikkö Matti Lepistö.
Bakteeri- ja lämpöprosessissa möyhityn massan kaasuosa jalostetaan nesteytetyksi metaaniksi. Vuosittainen kaasuntuotanto vastaa yli kymmentä miljoonaa litraa dieseliä.
Yhtiön toinen vastaava hanke valmistuu Kiuruvedelle niin ikään vuoden 2026 aikana.

Toimintavalmiina Nurmon laitos tuottaa maatilojen tuotantoeläintilojen lannasta ja elintarviketehtaiden sivuvirroista vastavuoroisesti lannoitteita tiloille.
Laitospäällikkö Matti Lepistön mukaan seudun tiloille tehdään sopimukset tonni tonnista -periaatteella kuljetuksineen.
”Lannoite valmistetaan fosfori- tai typpipainotteisesti. Kuljetus tiloilta tänne ja takaisin hoituu desinfioidulla kalustolla tautiriskin minimoimiseksi.”
Laajentuessaan laitos voi hyödyntää myös tiloilla yli jäänyttä säilörehuainesta. Aineksen pitää olla orgaanista.
”Mitään muovia tai muovipakkauksia tänne ei tule.”

Suomen lantakaasu oy ja Atria Suomi oy investoivat 60 miljoonaa euroa Nurmon Bioenergian biokaasulaitoksen rakentamiseen.
Nurmon biokaasulaitoshankkeelle on myönnetty tähän mennessä 9,4 miljoonaa euroa TEM:n energiatukea. Jatkossa investoinnit tuskin lisääntyvät.
”Jo myönnettyjen tukien merkitys on ratkaiseva investointien toteutukselle, sillä vastaavia tukimekanismeja ei Suomessa ole enää käytössä”, Suomen lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen sanoo.
Laajennusinvestointiin on haettu EU:n elpymis- ja palautumistukea.
Laajennettu laitos voisi käsitellä vieläkin monipuolisemmin erilaisia maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Tuotanto kasvaisi sadasta noin 125 gigawattituntiin nesteytettyä biokaasua.
”Tulevaisuudessa tarkoitus on vastaanottaa myös nurmisyötteitä, kuten ylijäämänurmea kestävyyskriteerit huomioiden”, Helminen jatkaa.
Biokaasulaitoksen toimintaan liittyminen on maksutonta. Tila luovuttaa yhtä paljon lantaa kuin mitä se ottaa vastaan biokaasulaitoksella syntyviä lannoitevalmisteita.
Tila voi hyödyntää eri tyyppisiä lannoitevalmisteita viljelykasviensa ja lohkojensa tarpeen mukaan.
”Tilan saama lannoitehyöty sekä säästyvä logistiikkakustannus voi olla toimintamallista riippuen merkittävä kustannussäästö, erityisesti mikäli tilalla on etäsäiliö biolannoitteelle lähellä peltoja.”
Nurmon biokaasulaitoksen syötetoimittajaksi voi osallistua myös tila, joka ei ota vastaan osaa tai kaikkea biolannoitetta tonni tonnista -periaatteen mukaisesti.
”Tällöin tila voi laajentaa toimintaa ilman lannanlevitysvaatimusta, mikä avaa uusia mahdollisuuksia tilan toiminnan kehittämiselle.”

Nurmon biokaasulaitos on Helmisen mukaan ensimmäinen askel yhtiön kansallisen tuotantolaitosverkoston ja yhden terawattitunnin nesteytetyn biokaasun tuotantoverkoston rakentumisessa.
”Nurmon biokaasulaitos on hieno esimerkki elintarviketeollisuuden ja energiateollisuuden yhteisestä merkittävästä askeleesta kohti kestävämpää energia- ja ruokajärjestelmää.”
Laitos tukee ruokaketjun huoltovarmuutta ja hyödyttää ympäristöä.
”Samalla kotimainen lannoiteomavaraisuus paranee, ravinnevalumat vesistöihin pienenevät ja päästöt vähenevät niin ruoka- kuin energiasektorilla.”
Laitoksesta valmistuvan biopolttoaineen jakelun hoitaa St1 Biokraft. St1 on aloittanut oman nesteytetyn biokaasun (LBG) tankkausverkoston rakentamisen. Yhtiö avasi äskettäin kaksi ensimmäistä tankkauspistettä Mäntsälässä ja Iittalassa.
Täältä näet Suomen biokaasulaitokset kartalla.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan vuosina 2024–2027 on suunnitteilla tai rakenteilla 36 laitosta, lisäksi 10 hankkeella on avoin aikataulu.
Tuotantokapasiteetista yli 71 % on nesteytettyä biometaania, jota voidaan hyödyntää kuorma-autoissa ja laivoissa.
Vuosina 2021–2024 Suomeen rakennettiin 40 uutta biokaasulaitosta, joista 26 on maatilakohtaisia.
Tällä hetkellä Suomessa on 97 biokaasulaitosta ja 34 kaatopaikkakaasun keräyspistettä.
Investoinnit suuntautuvat erityisesti maaseudulle, ja niiden työllisyysvaikutus on arviolta noin 800 pysyvää työpaikkaa.
Hankkeiden yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset ovat vähintään 739 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä 11 hanketta on jo rakennusvaiheessa, ja niiden odotetaan toteutuvan vuoteen 2027 mennessä. Ne lisäävät tuotantoa arviolta 0,4 terawattituntia.
Toteutuessaan hankkeet lisäävät biokaasun ja -metaanin tuotantokapasiteettia 1,4 terawattituntia, mikä yli kaksinkertaistaa nykytuotannon.
Lähde: Suomen Biokierto ja Biokaasu ry