Biokaasun tuotanto ottamassa suuren harppauksen: muutamassa vuodessa käynnistymässä viisi isoa yksikköä

Nivala, Pöytyä, Kiuruvesi, Leppävirta ja Seinäjoki. Viisi paikkakuntaa keskellä vahvoja karjatalousalueita. Ne ovat valikoituneet ensimmäisiksi isojen biokaasun tuotantolaitosten sijoituspaikoiksi. Jokainen laitos tuottaa valmistuttuaan biokaasua, metaania noin 125 gigawattituntia, mikä riittää nipin napin yhden nesteytettyä maakaasua käyttävän ruotsinlaivan tarpeisiin.

Biokaasusta on puhuttu pitkään ja suuria laitoksia on suunniteltu pian parikymmentä vuotta. Valio ehti jo vetäytyä kertaalleen Nivalan seudulle suunnittelusta kohteesta. Aika näyttää kypsyneen lantaa hyödyntäville isoille yksiköille vasta nyt, kun fossiilisesta energiasta on alettu tosissaan pyrkiä eroon, jolloin myös rahoittajat ovat kiinnostuneet alasta.

Tuorein hanke on Varsinais-Suomesta Pöytyältä, jonne Wega Group suunnittelee sian- ja kananlannalla, peltobiomassoilla ja elintarviketeollisuuden sivujakeilla toimivaa isoa biokaasulaitosta kantatie 41:n varteen. Yhtiö julkisti suunnitelmansa joulukuun alussa. Kesän lopulla yhtiö kertoi samanlaisesta hankkeesta Nivalassa.

Kumpaakin hanketta rahoittaa tanskalainen eläkesäätiö CIP, joka on keskittynyt uusiutuvan energian hankkeisiin, kertoo operatiivinen johtaja Toni Hemminki Wega Groupista.

Hemmingin mukaan Nivalan laitoksen suunnittelu on hieman Pöytyää pidemmällä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA, on menossa, kun Pöytyällä vasta käynnistellään sitä.

Samalla selvitetään viljelijöiden osallistumista hankkeisiin. Yhtiö huolehtii lannan ja peltobiomassojen logistiikasta kuten myös lannoitteeksi palautettavan mädätteen kuljettamisesta takaisin tiloille. ”Vastaanotto on ollut ilahduttavan myönteinen.”

Biokaasun lisäksi laitokset voivat tuottaa e-metaania biomassan mädätyksessä syntyvästä hiilidioksidista ja vedestä erotetusta vedystä, Hemminki kertoo.

Kolmas Wegan biokaasuhanke on menossa Varkauden pohjoispuolella Leppävirralla, jonne kaavaillaan kaksilinjaista biokaasulaitosta. Yhteistyökumppaniksi kaavaillaan Riikinvoiman jätteenpolttolaitosta, jossa on mukana 26 kuntaa ja kaupunkia. Jäteyhtiöiden keräämästä yhdyskuntajätteestä eroteltu biomassa on tarkoitus käsitellä laitoksessa.

Toisella linjalla tuotetaan biokaasua lannasta ja peltobiomassoista. Kahdeksan savolaista maatilaa perusti vuosi sitten Vienvi Oy:n, joka huolehtii biokaasulaitoksen tarvitseman raaka-aineen toimituksista sekä syntyvän kierrätysravinteen palauttamisesta tiloille.

Kiuruvetiset maidontuottajat Veli-Matti ja Merja Repka odottavat innolla biokaasulaitoksen käynnistymistä ja sen tuomia hyötyjä.  Kuva: Timo Villanen

Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu suunnittelee isoa biokaasulaitosta Kiuruvedelle. Rakenne poikkeaa Wegan hankkeista sikäli, että biokaasua tuotetaan neljässä paikassa. Kiuruvedelle tulee päälaitos, minkä rinnalle rakennetaan kolme keskikokoista satelliittibiokaasulaitosta Lapinlahdelle, Sonkajärvelle ja Nurmekseen, kertoo projektipäällikkö Janika Keinänen Valiolta.

Keinäsen mukaan lähes kaikki laitosten tarvitsema lanta on koossa ja aiesopimukset on tehty. Mukaan on tulossa satakunta maatilaa. Vastaanotto on ollut hyvin myönteistä, Keinänen kertoo. Toki huoliakin on, kun on kyse Suomessa uudesta toimialasta. Huolta on yritetty hälventää kertomalla hankkeesta avoimesti.

Hybridimallissa satelliittilaitokset tuottavat paineistettua biokaasua, joka kuljetetaan nesteytettäväksi Kiuruvedelle. Nesteytetty kaasu on tarkoitus ohjata raskaan liikenteen käyttöön, Keinänen kertoo.

Pääraaka-aine on naudan lietelanta, jota täydennetään muulla lannalla, peltobiomassoilla ja keskusyksikössä Kiuruvedellä myös elintarviketeollisuuden sivujakeilla. Lantaa tarvitaan vuodessa lähes puoli miljoonaa tonnia.

Hanke on edennyt aikataulussa ja jos jatkokin sujuu samaan tapaan, biokaasun tuotanto voi alkaa vuoden 2026 alussa, Keinänen kertoo.

Suomen Lantakaasu kaavailee Kiuruveden biokaasulaitoksen kaltaisia kokonaisuuksia myös muualle.  Kuva: Timo Villanen

Kiuruveden hanke on Keinäsen mukaan vasta alkusoittoa. Kaavailuissa on rakentaa kaikkiaan 5-7 Ylä-Savon kaltaista laitoskokonaisuutta, joiden yhteinen tuotanto olisi 1 terawattitunnin luokkaa. Se olisi kymmenesosa tämän hetken maakaasun kulutuksesta.

Kokkolan ja Nivalan seutuja selvitellään mahdollisiksi sijoituspaikoiksi, Keinänen kertoo.

Wegan Nivalan ja Pöytyän hankkeissa biokaasun tuotanto voisi alkaa vuoden 2026 lopulla tai seuraavan vuoden alussa, Hemminki sanoo. Leppävirran voimalan käynnistyminen voi viedä hieman kauemmin.

Hemminki ei usko, että luvituksessa tulee isoja ongelmia etenkään lantaa ja peltobiomassoja käsittelevissä yksiköissä.

”Olen ollut mukana muun muassa terästeollisuuden ja ydinvoiman hankkeissa ja ne ovat huomattavasti vaativampia kohteita.”

Pitkäikäisin biokaasuhanke on Seinäjoen Nurmossa, minne Nurmon Bioenergia on suunnitellut isoa biokaasulaitosta pian parikymmentä vuotta. Ympäristövaikutysten arviointi valmistui vuonna 2007 ja ympäristölupa on saatu. Vuonna 2022 louhittiin laitoksen pohjasta 70000 kuutiota mursketta.

Hankkeen taustavoimat ovat varovaisia eivätkä halua kommentoida hankkeen nykytilaa. Tiettävästi biokaasuvoimalan rakentamista on tarkoitus saada eteenpäin lähiaikoina.

Kaikki viisi hanketta ovat huomattavasti suurempia kuin suurimmat tällä hetkellä tuotannossa olevat laitokset.

Wegan Hemmingin mukaan kansainvälisesti nämäkään eivät ole jättikokoisia. ”Tanskalainen rahoittaja rakentaa parhaillaan Tanskaan kolmen kertaa isompaa yksikköä. Tanskanmaalla seinät ovat jo pystyssä.”