Energiaomavaraisuus taas askeleen lähempänä Paavolan maitotilalla – ”Valot palavat riippumatta siitä, minkälaisia kaapeleita on katkottu”

Paavolan maitotilan biokaasulaitoksen ensimmäinen vuosi on takana ja laitos on toiminut kaikin puolin odotetusti.

”Olemme sähkön ja lämmön suhteen omavaraisia vuositasolla, mutta hetkittäisiin sähkönkulutuksen piikkeihin tarvitaan valtakunnan verkkoa”, kertoo maidontuottaja Tero Lahti Karstulasta.

Tilalla on 60-70 lypsylehmää ja nuorkarja päälle. Biokaasulaitos mitoitettiin syntyvän lantamäärän mukaan. Reaktori vetää 77 kuutiota ja lanta muhii astiassa kahdesta kolmeen viikkoa.

Vieressä on kolme merikonttia, joista kahteen varastoidaan syntyvä biokaasu ja kolmannessa on puhdistuslaitteet sekä lämpöä ja sähköä tuottava CHP-yksikkö. Laitoksen toimitti jyväskyläläinen BGC Nordic.

Puolen miljoonan euron hankkeeseen saatiin 50 prosentin energia-avustus. Lisäavustusta saatiin, koska hankinta liittyy metanointia maatilalle -hankkeeseen.

Oma sähköntuotanto pyritään käyttämään tehokkaasti hyväksi. Pienkuormain on akkukäyttöinen, Tero Lahti kertoo. Kuva: Petteri Kivimäki

Lahti kertoo miettineensä pitkään biokaasun tuottamista. Se oli mielessä jo vuonna 2007, kun tilalle rakennettiin yhden robotin navetta. Biokaasulaitokselle katsottiin jo silloin paikka.

Tositoimiin päästiin kaksi vuotta sitten. Kevät ja kesä kuluivat suunnitteluun ja rakentamiseen. Ensimmäiset lietteet pumpattiin reaktoriin syksyllä. Laitos on osoittautunut valmiiksi, vaikka se on tuotantosarjan ensimmäinen. Kertaakaan reaktoria ei ole tarvinnut tyhjentää, Lahti kertoo.

Viime talvena oli pari viikkoa yli -30 astetta pakkasta, mikä osoitti, että laitteisto toimii ongelmitta kovillakin pakkasilla. Samalla löydettiin eristämistä vaativat kohteet.

Paavolan tilan biokaasulaitos käy toista talvea. Ensimmäinen osoitti, että laitos pärjää kovissakin pakkasissa ilman sanottavaa tehon laskua, toteaa maidontuottaja Tero Lahti Karstulasta. Kuva: Petteri Kivimäki

Biokaasulaitoksia on kahdenlaisia. Mesofiilisissä ratkaisuissa lämpötila on vajaat 40 astetta. Paavolan laitteisto on termofiilinen, jolloin prosessilämpö on 55 astetta. Lämpötilan nostaminen lyhentää lannan läpimenoaikaa 2-3 viikkoon. Lietteestä saadaan myös irti enemmän biokaasua, lähes kaikki saatavissa oleva.

Biokaasua tuotetaan naudan lietelannasta ja vähäisessä määrin säilörehusta. Parhaana kuukautena kaasua on saatu 160 kuutiota vuorokaudessa, mikä vastaa tuhatta kilowattituntia energiaa.

Saantoa voidaan vielä kasvattaa lisäämällä kuiva-ainetta reaktoriin. Syöttölaitteita on hiottu ja pian reaktorista saadaan täysi hyöty irti.

Kaasu palaa CHP-yksikössä, joka koostuu polttomoottorista ja generaattorista. Sähköksi saadaan noin kolmannes kaasun sisältämästä energiasta ja hukkalämpönä otetaan talteen kaksi kolmasosaa. Huippuhetkinä sähköä on tuotettu 300 ja lämpöä 600 kilowattituntia vuorokaudessa. Hakekattila on edelleen varalla.

Moottoria voidaan säätää portaattomasti 10-30 kilowattiin sähkötehona. Tilan sähkönkulutus vastaa 12 kilowatin jatkuvaa tehoa. Lisää saadaan aurinkopaneeleista.

Laitoksen tuottama sähkö riittää laskennallisesti tilan tarpeisiin, mutta kulutus vaihtelee eikä oman laitoksen teho riitä joka heti. Lisätarve katetaan valtakunnan verkosta.

Lahti näkee biokaasussa isoja mahdollisuuksia. Hän pitää omaa hanketta jo nyt kannattavana, vaikka tarkkoja lukuja ei pysty vielä kertomaan.

Kaasu käytetään tilalla. ”Pienellä yhden lypsyrobotin karjatilalla kaasun jalostaminen liikennepolttoaineeksi on turhan kallista.”

Yhteistyöllä sekin voisi onnistua. Hän miettii Vieremän mallia, jossa tilojen tuottama raakakaasu aiotaan jalostaa keskitetysti ja myydä liikennepolttoaineeksi.

”Olen rohkaissut viljelijöitä perustamaan biokaasun ympärille osuuskuntia ja kannustanut maito- ja lihaosuuskuntia, jotta mahdollisuudesta tulee totta.”

Sähköntarve vaihtelee maitotilalla ja heilahteluja voitaisiin tasata akkuvarastoilla, Lahti pohtii. Samaiset akustot voisit toimia myös reservinä valtakunnan verkolle esimerkiksi tuulettomien hetkien tai poikkeusolojen varalle.

”Laitoksen toimittanut BGC Nordic voisi joskus tarjota biokaasulaitteiden kanssa akkuvarastoja. Kiinnostusta akustoihin on, kun akkujen hinnat halpenevat ja toisaalta sääriippuvan sähkön osuus kasvaa. Säätövoimaa tarvitaan paljon ja maatilat voivat olla tässä osaratkaisu.”

Biokaasu on myös huoltovarmuutta. Maatilojen sähköreserviä voitaisiin käyttää hyödyksi paljon nykyistä enemmän, kunhan huolehditaan siitä, että myös viljelijä hyötyy siitä, Lahti miettii.