CIP:n Nivalan biokaasulaitosta on nyt rakennettu puolisen vuotta, ja sen perustukset alkavat erottua. Laitos käynnistyy ensi vuoden toisella vuosipuoliskolla. Kuva: Arto Takalampi
Nämä kymmenkunta isoa lantapohjaista biokaasulaitosta Suomessa on nyt vireillä
Laitokset tuottaisivat pääosin nesteytettyä biometaania sekä kierrätyslannoitteita.Tilaajalle
Atrian teollisuusalueen kyljessä sijaitsevan Nurmon biokaasulaitoksen toiminta käynnistyy jo kevään aikana. Laitoksen toteuttaa Nurmon Bioenergia oy, jonka enemmistöomistaja on Suomen Lantakaasu ja vähemmistöomistaja Atria Suomi oy. Kuva: Arto TakalampiSuomessa on toteutumassa tai suunnitteilla kymmenkunta isoa biokaasulaitosta, joiden syötteet perustuvat eri biomassoihin, etenkin maatilojen lantaan.
Isoksi biokaasulaitokseksi lasketaan tässä yli 100 gigawattituntia (GWh) useimmiten nesteytettyä biometaania liikenteen tarpeisiin tuottavat laitokset, jotka käyttävät maatalouspohjaisia syötteitä eli lähinnä maatiloilta kerättävää lantaa ja osin nurmea sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Laitokset sijoittuvat karjatalousalueille, ja ne hyödyttävät alueiden maatiloja. Osin ne ovat lähelle toisiaan, joten paikoin käydään kisaa syötetoimittajista.
Syötepohja vaihtelee laitoksittain, mutta kaikkien tuotannosta palautuu maatiloille kierrätyslannoitteita.
Laitosten investointipäätöksiin ja toiminnan kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti niiden saama investointituki.
Pääosin lantapohjaista nesteytetyn biometaanin tuotantoa on parhaillaan toteutumassa yhteensä jo lähes 500 gigawattitunnin (GWh) kapasiteetti.
Kun mukaan lasketaan eri hankekehitysvaiheissa olevien hankkeiden arvioitu kapasiteetti, noin 1,0-1,2 terawattituntia (TWh), kokonaiskapasiteetti nousee jo yli 1,5 terawattituntiin.
Pisimmällä hankkeista ovat Valion ja St1 Biokraftin omistaman Suomen Lantakaasun Nurmon laitos ja Ylä-Savon biokaasulaitokset. Jälkimmäiseen kuuluvat Kiuruveden keskuslaitos sekä Lapinlahden ja Nurmeksen satelliittilaitokset, joiden paineistettu biokaasu nesteytetään Kiuruvedellä.
Kaikkien laitosten käyttöönotto alkaa kevään aikana. Se on pitkä työvaihe, koska se tapahtuu osissa.
”Tämä on merkittävä vuosi koko toimialalle, kun ensimmäiset isot lantabiokaasulaitokset käynnistyvät. Se tarkoittaa samalla neljänneksen lisäystä koko maan biokaasukapasiteettiin”, korostaa Suomen Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen.
Kiuruveden tuotantokapasiteetti on 125 GWh biometaania, johon myös Nurmon kapasiteetti nousee laajennuksen jälkeen. Ylä-Savon laitokset käsittelevät yhteensä 530 000 tonnia ja Nurmon laitos 240 000 tonnia, jatkossa 360 000 tonnia, raaka-ainetta joka on pääasiassa lantaa.
”Olemme saaneet kokoon valtaosan syötteistä, joilla voimme jo turvata laitosten käynnistämisen. Mukaan mahtuu päälaitoksille vielä etenkin kuivalantaa”, Helminen sanoo.
”Tämä on merkittävä vuosi koko toimialalle, kun ensimmäiset isot lantabiokaasulaitokset käynnistyvät. Se tarkoittaa samalla neljänneksen lisäystä koko maan biokaasukapasiteettiin.”
Rakenteilla on jo myös tanskalaisen pääomasijoittajan Copenhagen Infrastructure Partnersin (CIP) Nivalan biokaasulaitos.
Laitoksen syötemäärä on yli 600 000 tonnia ja tuotantokapasiteetti noin 210 GWh nesteytettyä biometaania sekä yli 30 000 tonnia metaaniksi nesteytettävää hiilidioksidia. Yksikkö on valmistuessaan Suomen suurin biokaasulaitos.
”Rakennustyöt aloitettiin viime syksynä ja laitos käynnistyy ensi vuoden toisella vuosipuoliskolla”, laskee CIP:n projektijohtaja Petter Sund.
”Lantasyötetavoitteesta CIP on saanut sopimuksilla jo yli tavoitteen, peltobiomassoista yli puolet ja sivuvirroista kolme neljäsosaa.”
Laitoksen hankekehittäjänä on ollut Wega Group.
Myös Suomen Lantakaasu kaavailee biokaasulaitosta Nivala-Sievi-alueelle sekä Kruunupyy-Pedersöre-alueelle, CIP vastaavasti Nivalan kokoista yksikköä naapuriin Kannukseen.
Helmisen mukaan neljän laitoksen toiminnan käynnistäminen on tällä hetkellä Lantakaasussa ykkösasia ja kehityshankkeita viedään eteenpäin siinä sivussa.
”Biokaasulaitoshankkeet ovat alueellisia eikä samalle alueelle mahdu kahta laitosta. Mitään päätöksiä emme ole tehneet vaan seuraamme kiinnostuksella muita suunnitteilla ja rakenteilla olevia hankkeita.”
Sundin mukaan CIP keskittyy tällä hetkellä Nivalan rakentamiseen ja Kannuksen kohde on hankekehitysvaiheessa.
”Rakennustyöt aloitettiin viime syksynä ja laitos käynnistyy ensi vuoden toisella vuosipuoliskolla.”
Wega Group suunnittelee biokaasulaitosta Oripäähän Varsinais-Suomeen ja se tuottaisi vuosittain 210 GWh biometaania ja lisäksi 140 GWh metaaniksi nesteytettävää hiilidioksidia.
Toimitusjohtaja Niko Ristikankareen mukaan laitoksen suunnittelu on jo pitkällä. Myös 600 000 tonnin raaka-ainetarpeesta, josta 85 prosenttia on lantaa, pääosa on jo sovittuna.
”Tavoitteena on saada investointipäätös ensi vuoden alkusyksyyn mennessä ja toiminta käynnistymään vuonna 2029”, hän linjaa.
Wega jää itse operaattoriksi laitokselle, jonka rahoittajiksi on ensisijaisena tavoitteena saada kotimaisia omistajia.
Auris Energian omistama ja hankekehittäjä Gas1:n suunnittelema Säkylän biokaasulaitos jalostaisi noin 300 000 tonnia paikallisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden biomassoja 130 GWh:ksi biokaasua.
Se pumpataan kaksilinjaista putkistoa pitkin: biometaaniputki siirtää jalostettua biokaasua teollisuusasiakkaille Säkylä-Eura-Harjavalta-reitillä ja toista putkea pitkin pumpataan Säkylässä tuotettu raakabiokaasu jatkojalostukseen. Näin myös raakakaasun biologista alkuperää oleva hiilidioksidi saadaan hyödynnettyä.
Auris Energia on hakenut hankkeelle TEM:n teknisten hiilinielujen investointitukea.
”Tavoitteena on tehdä investointipäätös vielä tämän vuoden aikana TEM:n tukipäätöksen jälkeen ja tuotanto käynnistyisi vuoden 2028 lopulla”, esittelee Auris Energian kasvujohtaja Ville Karttunen.
Syötehankinnasta on varmistettu jo 80 GWh sitovin sopimuksin.
”Tavoitteena on tehdä investointipäätös vielä tämän vuoden aikana TEM:n tukipäätöksen jälkeen ja tuotanto käynnistyisi vuoden 2028 lopulla.”
Kurikan Energian ja Gas1:n investointihankkeen Lännen Biokaasun ydin ovat yksi iso ja monta maatilakokoluokkaista biokaasulaitosta. Valmistuttuaan ne tuottaisivat lannasta ja peltobiomassasta 100 GWh raakakaasua.
Se johdetaan putkistoa pitkin nesteytettäväksi erilliseen nesteytyslaitokseen. Lopullista investointipäätöstä ei ole tehty, sillä neuvottelut loppurahoituksesta ovat vielä käynnissä (MT 2.3.2026).
Gas1:n hankeyhtiö Botnia Gas suunnittelee yhdessä Kausse oy:n eli entisen Kaustisen Turkisrehun kanssa Kaustiselle yli 100 GWh:n biokaasulaitosta.
”Syötepohjan muodostavat turkiseläinrehun tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja sen lisäksi huomattava määrä biomassoja maatiloilta”, sanoo Gas1:n toimitusjohtaja Mika Kallio.
”Valmiit syötepohja, logistiikka, fasiliteetit ja henkilökunta muodostavat hyvät lähtökohdat laitoksen toteuttamiseksi. Gas1 jää laitokselle operaattoriksi ja sen omistus selviää rahoituskuvioiden ratkettua.”
Gas1:llä on hankeselvitysvaiheessa myös peltobiomassaa käyttävä Rantsilan 100 GWh:n biokaasulaitos.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
