Rakentamisen kiristyvät vaatimukset tuovat uusiin taloihin nykyistä pienemmät ikkunat

Rakennusten vähähiilisyyssääntely tuli voimaan vuoden 2026 alusta. Sääntely näkyy pakollisena hiilijalanjälkilaskentana uudisrakentamisessa. Raja-arvot koskevat vain uudisrakentamista.

Ympäristöministeriö valmistelee rakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä.

”Tavoitteena on varmistaa, että tehdään eristettyjä ja tiiviitä rakennuksia. Puhutaan siitä, kuinka hyvin ulkoseinien, ylä- ja alapohjarakenteiden tulee eristää. Ne vaatimukset tiukentuvat”, kertoo Rakennusteollisuus RT:n rakennustekniikan ja energiatehokkuuden asiantuntija Jani Kemppainen.

Tämä tarkoittaa sitä, että rakentajat joutuvat rakentamaan ja arkkitehdit suunnittelemaan tiiviimpiä rakennuksia.

Mallia raja-arvoineen ja suosituksineen odotetaan kansallisella tasolla ensi kesäksi. Rakennusala olisi halunnut enemmän valinnanvaraa, millä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan.

Säännöksissä puhutaan rakennusten vaipparakenteesta, joka tarkoittaa rakennuksen ulkoseiniä, ylä- ja alapohjaa sekä ikkunoita ja ovia.

”Kun energiatehokkuuteen tulee tiukennus, se tarkoittaa sitä, että jatkossa tehdään pienempiä ikkunoita, kun nyt rakentamisessa on suosittu suuria ikkunapintoja.”

Varsinkin asuinrakentamisessa isot ikkunat ovat tuoneet laajan näkymän ulos ja valoa sisälle huoneisiin. Nykyinen rakennusmääräys sanelee ikkunapinnan minimin: ikkunapinnan tulee olla vähintään kymmenen prosenttia huoneen pinta-alasta.

Tavallisesti pientaloissa ikkuna-alaa on paljon enemmän, jopa tuplasti määräyksen minimiin nähden.

”Ikkuna on aina se heikoin lenkki (energiatehokkuuden kannalta), seinä on aina parempi.”

Niin ikään massiivipuiset seinärakenteet kärsivät rakennusmateriaalien valinnassa. Niiden eristävyys on Kemppaisen mukaan heikompi kuin puurankarakenteisilla, joissa eriste on rakenteen sisällä.

Tämä ohjaa jatkossa suunnittelua: millä uudet rakentamisen ja energiatehokkuuden vaatimukset tullaan täyttämään?

Rakennuksen elinaikaisista hiilidioksidipäästöistä valtaosa syntyy rakentamisen aikana, 35 prosenttia päästöistä syntyy käytön aikana.

Maamerkki. Helsingin Jätkäsaareen joulukuussa 2024 valmistunut Skanskan rakennuttamassa terassitalossa on 126 asuntoa. Kuva: Skanska / Kuvatoimisto Kuvio Oy

Uudet energiatehokkuusmääräykset tulevat voimaan vuonna 2028 koskien julkisia rakennuksia ja vuonna 2030 koskien kaikkia rakennuksia.

RT:n Kemppaisen mukaan pientaloja voidaan tehdä ja suunnitella vielä nykymääräyksin mutta:

”Vuoden 2028 jälkeen, jo vuonna 2029 meidän pitää suunnitella kohteet vastaamaa uusia määräyksiä, koska lupaprosessitkin kestävät.”

Samalla rakennettaviin pientaloihin laaditaan ilmastoselvitys. Rakennukselle lasketaan hiilijalanjälki sen 50 vuoden laskennallisen elinkaaren ajalle.

EU-direktiivistä johdettu ”ZEB-rakentaminen” tarkoittaa nollapäästöisiä rakennuksia (zero emission building). Täysin päästöttömiä rakennuksista tuskin saadaan, mutta jo nykyisin edellytetään, että uudet rakennukset ovat lähes nollapäästöisiä energian osalta (nearly zero energy buildings).

Komissiota ohjaa RT:n Kemppaisen mukaan rakennuksessa käytetyn energian päästöt. Jatkossa esimerkiksi rakennuksen lämmittämiseen käytetyn energian tulee direktiivin mukaan olla hiilidioksidipäästötöntä.

Samaan lakiin tulee määräys valmiudesta aurinkoenergian hyödyntämiseen. Rakennukseen tehdään jo rakennettaessa tila- ja kaapelointivaraus aurinkoenergian laitteistojen hyödyntämiseksi.

Sähkön tulee olla hiilivapaata verkkosähköä. Kaukolämmön päästöt ovat pudonneet viimeisten viiden vuoden aikana, kun kaukolämpöyhtiöt ovat siirtyneet fossiilisista polttoaineista puuhakkeeseen ja sähköllä lämmitettäviin sähkökattiloihin.

Kemppainen arvioi, että vielä kuluu aikaa ennen kuin ZEB-rakennukset ovat käytäntöä.

Vastaavasti harkkorakenteisille kivirakennuksille tulee velvoitteensa. Tuloksena on joko paksummat rakenteet ja ulkoverhous tai lisäeristeet seinien väliin. Hybridirakentamisessa käytetään materiaaleina puuta, betonia ja terästä.

Kun rakennusmateriaaleja käytetään enemmän, on selvää, että kustannukset kasvavat. Suunnittelussa punnitaan, tingitäänkö ikkunoiden koossa tai käytetäänkö lisäeristystä ja -verhoilua ulkoseinissä.

Maksaako tämä itsensä takaisin? RT on laskenut, että talotekniikan kautta päästään parempiin kustannus-hyöty-suhteisiin.

Suomalaisella Rakennustiedolla on oma ympäristöluokituksensa. Rakennukselle voi hakea ympäristöluokituksen ja luokituksesta vastaa hankkeesta riippumaton auditoija.

Toimistorakennuksissa laajasti käytetyt sertifikaatit ovat luokituslaitosten Leed ja Breeam, jotka myös kansainväliset kiinteistönomistajat ja rahoittajat käyttävät.

Entä korjausrakentaminen — koskevatko uudet määräykset vanhoja rakennuksia, lisääntyykö purkaminen?

Rakennusteollisuuden tietojen mukaan ympäristöministeriö valmistelee korjausvelvoitteita, jotka koskevat muita kuin asuinrakennuksia. Arvion mukaan 30 prosenttia rakennuksista saa korjausvelvoitteen.

Purettuna rakennus ei enää kuluta energiaakaan.

RT:n asiantuntijana Kemppainen suosittelee kiinteistönomistajia arvioimaan kiinteistön suunniteltua käyttöä seuraaviksi vuosikymmeniksi.