

Rakentamista on pitkään kannatellut uusien liiketilojen rakentaminen kauppaketjuille. Joukon jatkoksi ovat tulleet valtavat datakeskukset.
Kun puurakentamista pitäisi nykyaikana lisätä ympäristösyistä ja suomalaisen metsä- ja puutuoteteollisuuden tukemiseksi, johtopäätös on, että puun käyttöä pitäisi lisätä juuri liike- ja datakeskusrakentamisessa.
Mutta mikä on puurakentamisen tilanne suurten hallien rakentamisessa tällä hetkellä?
Esimerkiksi Broman Yhtiöt on rakennuttanut Motonetille lukuisia uusia liiketiloja. Konsernin mukaan Motonetit rakennetaan pääosin teräsrakenteilla, koska noin puolen hehtaarin tiloissa teräs on kustannustehokas ja helposti muunneltava materiaali.

”Erityisesti pitkät jännevälit ohjaavat rakenteellisia ratkaisuja: käyttämämme runkoratkaisu sallii vain yhden kantavan linjan myymälän keskelle. Myymäläsuunnittelun tarpeet asettavat myös omat reunaehtonsa. Hoikemmat teräspilarit ovat helpommin kalustettavia”, kertoo Broman Yhtiöiden toimitusjohtaja Eero Broman.
Puurakentaminen ei silti ole hänen mukaansa poissuljettua.
”Meillä on ollut myös hybridihankkeita, esimerkiksi erään kohteemme yläpohjassa on käytetty puuta. Seuraamme alan kehitystä ja arvioimme vaihtoehtoja tapauskohtaisesti. Tähän ohjaa myös nykyisin tehtävä ilmastoselvitys ja siihen liittyvät hiililaskelmat.”
Islantilaisyhtiö At North on rakentamassa kolmea uutta datakeskusta Kouvolaan yhden jo rakenteilla olevan lisäksi. Datakeskusten pinta-ala lasketaan useissa hehtaareissa.
At Northin toimitusjohtajan Chris Larsenin mukaan yhtiö pyrkii mahdollisuuksien mukaan käyttämään liimapuuta. Näin tehtiin esimerkiksi Islannissa.
Jotta puuta käytettäisiin nykyistä laajemmin datakeskuksissa, sen tulisi hänen mielestään tarjota teräksen kanssa vertailukelpoinen kantavuus ilman, että rakennuksen mitat kasvavat merkittävästi.
”Tällä hetkellä saman rakenteellisen lujuuden saavuttaminen puulla edellyttää usein suurempia rakenneosia, mikä voi lisätä rakennuksen kokonaispinta-alaa”, Larsen pohtii.
”Laajemman käytön mahdollistamiseksi tarvittaisiin kehitystä insinööripuun ratkaisuissa, kuten parempia ristisidonta- tai kuitujen suuntaustekniikoita, jotta puun lujuutta ja jäykkyyttä voitaisiin parantaa. Silloin se pystyisi tarjoamaan teräksen kaltaisen suorituskyvyn käytännöllisessä ja tehokkaassa mittakaavassa.”
Missä määrin At North voi käyttää puuta, perustuu Larsenin mukaan kunkin maan rakennusmääräyksiin. Esimerkiksi paloturvallisuusmääräykset voivat vaikuttaa materiaalivalintoihin. Puun etuna Larsen pitää sen kykyä sitoa hiiltä.
”Puurunkoinen halli, johon laitetaan teollisesti esivalmistetut puiset kattoelementit päälle, on heittämällä nopein tapa toteuttaa kohde.”
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan puurakentaminen sopii niin liikerakennuksiin kuin datakeskuksiin. Tällä hetkellä liike- ja toimisto- sekä myymälärakentamisessa puun osuus on 15–20 prosenttia.
Puurakenteet laskevat merkittävästi rakennuksen päästöjä ja toimivat pitkäaikaisena hiilivarastona. Kustannustehokkaita ratkaisuja löytyy kaikkiin tarpeisiin, Mikkola sanoo.
”Puurakentaminen kilpailee ripi rinnan teräs- ja betonihallien kanssa. Puurunkoinen halli, johon laitetaan teollisesti esivalmistetut puiset kattoelementit päälle, on heittämällä nopein tapa toteuttaa kohde.”
Suomessa on Mikkolan mukaan merkittävän kokoisia liimapuuvalmistajia, jotka pystyvät vastaamaan kysyntään.
Mikkola muistuttaa, että Suomessa esimerkiksi kolmella suurimmalla ruokakaupan ketjulla on jo puurunkoisia marketteja. Kaupparyhmät voisivat hänestä ottaa puun nopeasti laajemminkin käyttöön.
Useita isoja liiketiloja toteuttaneen puunjalostuskonserni Versowoodin projektimyyntipäällikkö Tomi Koskenniemi huomauttaa, että liimapuurungolla päästään kustannustehokkaasti pitkiin jänneväleihin.
Tehokkaalla suunnittelulla voidaan myös vaikuttaa pilareihin niin, etteivät ne häiritsisi kalustamista.
Ruotsin Faluniin valmistui vuonna 2019 maailman ensimmäinen massiivipuusta tehty datakeskus, jota parhaillaan laajennetaan.
Eco Data Center on käyttänyt Stora Enson valmistamaa liimapuuta. Kokemus on siis osoittanut, että datakeskuksia voidaan rakentaa puusta. Falunin esimerkissä lähes 95 prosenttia runkorakenteesta on liimapuuta.
”Datakeskuksissa puun joustavuus on erityinen etu. Jos meidän on vedettävä uusia putkia tai kaapeleita, pystymme sahaamaan reitit puun läpi”, Eco Data Centerin johtaja Johan Wernvik mainitsee Stora Enson verkkosivuilla.
Suomessa Lapwall teki merkittävän päänavauksen voittamalla ensimmäisen datakeskuksen vesikattokaupan Kajaanissa. Yhtiö on kehittänyt datakeskuksiin soveltuvan kattoelementtiratkaisun.
”Datakeskukset asettavat rakenteille poikkeuksellisen tiukat vaatimukset muun muassa kantavuuden, palo- ja kosteusteknisen suorituskyvyn sekä asennustehokkuuden osalta. Lapwallin ratkaisut täyttävät nämä vaatimukset”, yhtiön toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kommentoi tiedotteessa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
